Eläkejärjestelmä, ympäristö ja tulevaisuuden liikkumavara
Suomi on todennäköisesti rikkomassa sukupolvien välisen yhteiskuntasopimuksen ja jättämässä laskun tämänhetkisen elintason ylläpitämisestä tuleville sukupolville.
Raportin kirjoittajat Atte Harjanne, Jussi Pyykkönen ja Tero Lundstedt toteavat, että tavoite sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta on vaikea saavuttaa, mutta pakko on yrittää sillä paine kasvaa jatkuvasti. He tarkastelevat ovatko tulevien sukupolvien mahdollisuudet yhtä tasa-arvoisia kuin meillä juuri nyt, ottaen huomioon heidän kontolleen tulevat ympäristövelat ja eläkemaksut.
Raportissa esitetään joukko keinoja kohti oikeudenmukaisuutta: sukupolvien välisiä ympäristöpolitiikan kuluja tulee tulevaisuudessa tasoittaa esimerkiksi maankäytön muutosmaksulla sekä vinouttavien veroetujen ja yritystukien poistolla. Eläkeikää pitää nostaa kahdella vuodella, työeläkkeisiin tulee asettaa eläkekatto ja opiskelun tai työttömyyden ajalta kertyvästä eläkkeestä pitää luopua.
Ympäristö- ja eläkepolitiikka voidaan yhdistää siten, että ilmaston ja luonnon kustannuksella ansaittu hyöty huomioidaan eläkejärjestelmässä kohdentamalla eläkkeisiin luonto- ja ilmastoperusteinen lisävero. Sen laskennan pohjana on kumulativiiset hiilipäästöt ja luonnontilan köyhtyminen kunkin ikäluokan työuran aikana.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ilmaston ja luonnon näkökulmasta katsottuna velaksi. Samalla kun lasku eläkkeiden ja ikääntyvien palveluista jokaista työikäistä kohden kasvaa, nuoremmat ikäpolvet ovat perimässä luonnoltaan köyhtyvän Suomen. Tarvitsemme sukupolvien välisen yhteiskuntasopimuksen välttääksemme sukupolvien välisen konfliktin.
Tietoa kirjoittajista
Atte Harjanne
Atte Harjanne on kansanedustaja, diplomi-insinööri ja ilmastonmuutostutkija
Jussi Pyykkönen
Jussi Pyykkönen on talouteen, tilastoihin ja sopimuksiin keskittynyt konsultti, jonka erityisenä kiinnostuksen kohteena on julkisen talouden kestävyys.
Tero Lundstedt
Sisältöjohtaja
+358 44 304 4350
Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta.