Ajatuspaja Liberan julkaisemassa raportissa tarkastellaan kansallisen turvallisuuden kasvanutta hintaa. Suomen tavoitteena on rauha, mutta siihen pitää pyrkiä riittävän uskottavilla pidäkkeillä suhteessa arvaamattomaan itänaapuriimme. Tuleva NATO-jäsenyys on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, mutta ei ainoa. Vahva ja kestävä talous on avainasemassa kun tarkastellaan uskottavia pyrkimyksiä pysyvään rauhantilaan Venäjän kyljessä.
Yksi suomalaisen turvallisuuden tukipilareista oli hyvät suhteet Venäjään. Se aika on ohi, sillä nyky-Venäjä ei tule enää koskaan olemaan tämän politiikan edellyttämä naapuri. Nyt on muurien rakennuksen ja aiempiin vuosikymmeniin verrattuna uskomattoman nopean länsi-integraation aika.
Tämän raportin tarkoituksena on herätellä ihmisiä ymmärtämään sodan kauhun – ja ennaltaehkäisyn – hinta ja sen moninaiset ulottuvuudet. Venäjään emme juuri voi vaikuttaa, mutta kuten olemme tässä raportissa listanneet, muilta osin turvallisuutemme avaimet ovat omissa käsissämme.
Liitteet
Tietoa kirjoittajista
Tero Lundstedt
Sisältöjohtaja
+358 44 304 4350
Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta.
Martti J. Kari
Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori. Hän on työskennellyt Kiovassa EUAM:n strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelujen uudistuksessa ja on julkaissut useita artikkeleita tiedustelusta, Venäjästä, Ukrainasta, kyberturvallisuudesta ja hybridiuhista.
Meri Obstbaum
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustepäällikkö. Hän on aiemmin työskennellyt valtiovarainministeriössä sekä Helsingin yliopistossa ja Aalto yliopistossa vierailevana luennoitsijana.
Jack Ilmonen
Webster Universityn rahoituksen professori ja pitkän uran Kiinassa ja APAC- alueella tehnyt liikkeenjohdon konsultti.
2 kommenttia artikkeliin Rauhan hinta – Talouden ja puolustuskyvyn suhde
Rahan hinta on noussut, kun EKP ja muut keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa. Lainojen kysyntä hiipuu, kun hinta kohoaa.
Hallitus on kylvänyt lainarahaa syystä ja syyttä korona- ja Ukrainan kriisin takia. Elvyttävä finanssipolitiikka tullee tiensä päähän, kun seuraava hallitus ottaa ohjat.
Talouskasvu vaatii silti muutakin. Ennen kaikkea rakenteiden muutosta. Esimerkiksi elinkeinorakenteen uudistumista. Etenkin julkisen ja yksityisen sektorin vastuualueiden määrittämistä.
Mutta sodan hinta se vasta onkin hirmuinen. Ukrainaa sotaa on tuettu jo 90 miljardilla, mutta silti jälleenrakennuksen arvioidaan maksavan ainakin 600 miljardia.
Menkää kysymään Sveitsistä paljonko heidän aito demokratiansa maksaa. Siinä on rauhan hinta.