Ajatuspaja Liberan syväluotaus suomalaisen yhteiskuntasopimuksen taustaan ja tulevaisuuteen saa tällä Nima Sanandajin julkaisulla jatkoa.
Yhteiskuntasopimus on päivitettävä. Liberan pyrkimys on tehdä uudistustyö poliittisten päättäjien sekä etu- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Sanandajin teksti vertailee Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin tilannetta Suomen hyvinvointivaltion ongelmiin. Samankaltaisina yhteiskuntina Pohjoismaat jakavat useita ongelmia – ja voivat etsiä ratkaisuja samasta suunnasta.
Tärkeimmät huomiot ja ehdotukset Suomelle ovat tiivistetysti:
- Potentiaali: Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan kehittynyt tietotalous, joka yhdistää korkean verotuksen yleiseen taloudelliseen vapauteen
- itseaiheutettu haitta: Verotuksen taso on kerta kaikkiaan liian korkea, jolloin se syö talouskasvun potentiaalia ja rajoittaa erityisesti tietointensiivisimpien työpaikkojen kasvua
- TYÖNTEON kannustimet ovat erityisen alhaalla Suomessa. Vertailu kehittyneisiin OECD-maihin paljastaa 6–10 prosenttiyksikön eron nettopalkassa
- HYVINVOINTIVALTION todelliset kustannukset ovat kaikissa Pohjoismaissa aina piiloteltu epäsuoran verotuksen taakse
- HYVINVOINTIVALTIO on alkanut tuhota itseään asenteiden tasolla,
erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Samat normit, jotka aikanaan mahdollistivat hyvinvointivaltion kehittymisen, johtavat nyt työn väheksyntään ja tukien hyväksikäyttöön - POHJOISMAIDEN veromalli on täysin mahdollista normalisoida vaarantamatta puolustus-, infrastruktuuri- ja koulutusmenoja
Liitteet
Tietoa kirjoittajasta
Nima Sanandaji
Nima Sanandaji on kurditaustainen ruotsalaistutkija, joka on julkaissut lukuisia kirjoja eri yhteiskunnallisista aiheista. Sanandaji on tunnettu kirjailija ja ja väittelijä niin kotimaassaan kuin kansainvälisesti. Sanandaji on polymeeritekniikan tohtori Tukholman Kungliga Tekniska högskolanista.
Tohtori Nima Sanandaji toimii European Centre for Entrepreneurship and Policy Reformin (ECEPR) johtajana ja on kirjoittanut yhteensä 30 kirjaa yrittäjyydestä, teknologiasta ja yhteiskunnasta.
2 kommenttia artikkeliin Pohjoismainen yhteiskuntasopimus on päivityksen tarpeessa
Lisää demoralisaatiolässynläätä ”sitoutumattomalta” pukuherrojen ajatushautomolta joka ei suostu paljastamaan rahoittajiaan. Tukien väärinkäyttökin tuodaan esille, mielipidetutkimus asiasta kääntyykin mystisesti suoraan kivenkovaksi faktaksi pitkäkyntisistä nuorista jotka imevät alistettua kapitalistia kuiviin. Sanonpahan vaan, jos kirjoittaja olisi kuntoutusrahan viivästyneen käsittelyn takia joutunut niin ahtaalle, että roskien tonkiminen ruoan perässä alkaa vaikuttamaan hyvältä vaihtoehdolta niin saattaisi ääni kellossa muuttua. Mutta kukapas minä olen sanomaan, olenhan vain hyödytön syojä ja saamaton pitkäkyntinen joka pelkällä olemassaolollaan vie yhteiskunnan helvettiin.
Nomen est omen.
Liberahan paljastaa rahoittajistaan sen verran (”Mikä Libera?”), että he ovat yksityishenkilöitä, yksityisyrityksiä ja yksityisiä säätiöitä. Rahoitus on täysin yksityistä. Libera ei vastaanota julkista rahoitusta eikä tee konsulttitoimeksiantoja. Merkittävä osa työstä tapahtuu vapaaehtoispohjalta.
Kirjoituksen sanoma on täyttä asiaa: Pohjoismainen yhteiskuntasopimus on päivityksen tarpeessa. Massiiviset ongelmat ovat ilmiselvät: Suomessa syntyvyys on 1830-luvun tasolla. Talous ei ole kasvanut reaalisesti 16 vuoteen. PISA-tulokset ovat tippuneet vuodesta 2006. Valtioriippuvuus addiktoi yhä suuremman osan kansaa.
Hyvinvointivaltio 2.0 kaipaa enemmän vapautta ja vähemmän verotusta.