Kolme piristysruisketta Suomelle

Korona-ajan alku, erityisesti vuosi 2020 kuritti raskaasti maailmantaloutta. Talous on kuitenkin erityisesti kehittyneissä maissa kääntynyt nopeaan kasvuun.

Poikkeuksena nopean kasvun maihin on Suomi, joka pysyy koronankin jäljiltä alisuorittajana. Tärkeimmät verrokkimaamme Saksa, Ruotsi ja Tanska menevät menojaan.

Pohjoismaa-Suomi on ostovoimavertailussa samassa kategoriassa entisten neuvostomaiden kanssa. Ostovoiman tai bruttokansantuotteen kasvattamiseen ei maan hallitukselta tunnu lääkkeitä löytyvän. Kestävyysvaje ei ole katoamassa mihinkään ja hyvinvointivaltion pyöritys onnistuu enää holtittomalla velanotolla.

Minkä pitäisi muuttua? Työn pitää kannattaa paremmin, pääomien pitää tuottaa ja pysyä Suomessa sekä koko verojärjestelmän pitää olla ohjausvaikutuksiltaan ennemmin kannustava kuin lannistava.

Kolme piristysruisketta Suomelle  -raportissa esitellään Suomen kipeästi kaipaamat taloutta vauhdittavat uudistukset.

Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, KTT Björn Wahlroos kertaa menetetyn vuosikymmenen roolia ja katsahtaa Ruotsin verotuksen rooliin pääomien pitämisessä maan sisällä sekä pohtii, miksi talouden huomiohuutoja ei harmaudessa kuulla.

Janne Juusela, OTT, Asianajotoimisto Borenius Oy:n osakas ja veroryhmän johtaja, ehdottaa ansiotuloon ja sen progressioon kevennyksiä, yritysverotukseen raportissa ehdotetaan yksinkertaistamista sekä neutraalimpaa suhdetta osinkojen ja pääomien verotukseen. Perintö- ja lahjaveroa ehdotetaan korvattavaksi luovutusvoittoverolla. Juusela myös muistuttaa verolakien säädösten tulkinnanvaraisuudesta ja veroviranomaisten byrokratiavallan vaarasta. Tuomioistuinkäsittely muutoksenhaussa lisäisi verovelvollisten eli suomalaisten oikeusturvaa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz palauttaa päätöksenteon agendalle työmarkkinoiden paikallisen sopimisen ehdottamalla neuvottelukieltojen poistoa ja edistämällä neuvotteluvalmiuksia järjestäytymättömissä yrityksissä sekä lisäämällä työntekijöiden edunvalvontaa yksittäisten yritysten sisällä. Palkkojen puolesta Adlercreutz ei ole huolissaan; ovathan Ruotsi, Tanska ja Saksa olleet palkkakehityksessä suunnannäyttäjiä.

Tavoitteena on saattaa Suomi ulos alisuoriutujan roolista ja julkinen talous kestävälle uralle. Viidennen riskin välttäminen eli lyhyen aikavälin ratkaisujen tarjoamisen pitkän aikavälin ongelmiin on raportin riskialtis tavoite. Toivomme päätöksentekijöiltä rohkeutta tutustua lukuihin suomalaisen työn tuottavuuden, työllisyysasteen ja varallisuuden osalta ja pohtia, mitkä rakenteelliset uudistukset ovat elintärkeitä ja mitkä lisäävät hyvinvointia pitkällä aikavälillä.