Listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotuksen uusimistarve on aivan ilmeinen. Nykyjärjestelmässä yhdistyvät monet negatiiviset piirteet, kuten epäneutraalisuus, kannustimet liialliseen osingonjakoon, varakkaiden omistajien suosiminen, tulonmuunto, sekä huomattavaksi revennyt ero listattujen ja listaamattomien yritysten verokohtelussa.
Osinkoverotuksen uudistaminen on kuitenkin tarkkaa työtä, sillä samalla täytyy pitää huolta myös yrittäjyyden kannustimista. Ehdotuksemme pyrkii löytämään tämän tasapainon.
Pörssiyhtiöiltä saatujen osinkojen verotus
Listattujen yritysten osingoista on 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Jos pääomatulot ovat enintään 30000 euroa on veroaste 30 %. Jos yli 30 000 euroa veroaste on 34 prosenttia. Osingoista menevä efektiivinen eli todellinen veroaste on joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.
Pörssiyrityksistä saatava osinko on verotonta, jos saajana on julkisesti noteeraamaton yhtiö, joka omistaa pörssiyhtiöstä vähintään 10 prosenttia.
Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus
Listaamattomien yritysten osinkoverotus on hyvin monimutkaista ja järjestelmä saattaa olla hankalin koko maailmassa. Verotus määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Se saadaan jakamalla yhtiön edellisen tilikauden nettovarallisuus (varat-velat) yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saamasta osingosta on pääomatuloa 8 prosenttia omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tästä osingosta on 25% veronalaista ja 75% verovapaata tuloa. Saadun osingon veroaste on tällöin 7,5-8,5%.
Merkittävästi huojennettua osinkoa voi saada verovelvollista kohden enintään 150 000 euroa, minkä jälkeen osinko on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttisesti. Osinkojen veroaste on tällöin 25,5-28,9 prosenttia eli sama kuin listatuilla yhtiöillä.
Jos listaamattomasta yhtiöstä jaetaan osinkoa yli 8% matemaattisen arvon, siitä on veronalaista ansiotuloa 75% ja verovapaata tuloa on 25%. Tästä osingosta maksetaan veroa yhdessä muiden ansiotulojen kanssa. Veroaste riippuu tällöin ansiotulojen tasosta.
1990-luvun alussa yhteisövero oli 50 prosenttia. Silloin siirryttiin ns. avoir fiscal verotukseen, joka lopetettiin vuonna 2005. Yhteisöveroa laskettiin useaan kertaan, kunnes päädyttiin nykyiseen 20 prosenttiin. Länsimaissa yhteisövero on laskenut trendinomaisesti jo pitkään.
Osinkojen verotuksen uudistamistarve
Listattujen yhtiöiden osinkojen verotus on yksinkertaista, mutta sitä on pidetty varsin ankarana, erityisesti verrattuna listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen.
Sen sijaan painetta listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamiseen on ollut jo pitkään ja useita ehdotuksia onkin tehty. Jo vuonna 2010 VM:n ”Verotuksen kehittämistyöryhmä” (VM 51/2010) esitti listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapauksien poistamista ja korvaamista osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella.
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esitti vuonna 2017 muutosta (VM077: 00/2016): Listaamattomien osinkojen 8% raja olisi laskettu 4 prosenttiin, huojennetun osingon veronalainen osuus nostettu 25:stä 40 prosenttiin, ja 150 000 euron raja olisi poistettu.
Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uusimistarve on aivan ilmeinen. Pääsyitä ovat muun muassa:
- Yritysten ja osinkoverotuksen lähtökohtana on neutraalisuus. Verotuksella ei tule ohjata yritysten toimintaa, osinkojen jakoa, tai suosia jotain toimintoja. Markkinat hoitavat tämän paremmin. jolloin yritysten johto ja omistajat tekevät parhaat ratkaisut.
- Osinkoverotuksen sitominen nettovarallisuuteen suosii investointeja rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin. T&K-menot kärsivät, sillä niitä ei lueta nettovarallisuuteen.
- Nykytila ei tue kasvua. Se aiheuttaa liiallista osingonjakoa investointien kustannuksella
- Nykyinen verotus suosii varakkaita omistajia ja kannustaa tulonmuuntoon.
- Nykyinen verotus kannustaa useissa tapauksissa yritystä pysymään listaamattomana.
- Nykyinen verotus vaihtelee suuresti, mitä ei voi mitenkään perustella. Alimmillaan taso voi olla vain 7,5-8,5 prosenttia. Seuraava taso on 25,5-28,9%. Ylin taso määräytyy ansiotulojen veroasteen mukaan, jolloin osinkojen veroaste voi olla yli 50 prosenttia.
- Ero listattujen ja listaamattomien yritysten osinkojen verotuksessa on valtavan suuri.
Liberan ehdotus: osinkoverotus ja yhteisöverotus ovat erottelematon kokonaisuus
Listattujen ja listaamattomien yritysten osinkojen verotus yhdistetään, eli jälkimmäisten verohelpotus poistuu. Verollisten osinkojen osuus alennetaan 85 prosentista 70 prosenttiin.
Jotta yhteisöveron ja osinkojen veron kokonaisarvo ei jää liian korkeaksi, esitämme samassa yhteydessä yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin sekä ylemmän 34% pääomaverokannan poistamista, jolloin kaikkien osinkojen verorasitus on 21 prosenttia. Jäljempänä esitetyt laskelmat on toteutettu näillä parametreillä.
Koska kyseessä on huomattava kiristys listaamattomille yrityksille, ehdotamme poikkeusta: listaamattomasta yhtiöstä saadut osingot olisivat 30 000 euroon saakka 50 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa, ja tämän ylittävältä osalta samalla tavalla verotettuja kuin pörssiosingot – eli ehdotuksessamme 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa.
Näillä muutoksilla verotuksen kiristyminen lievenee keskisuuren tai suuren nettovarallisuuden yrityksillä, ja kokonaisverorasitukseksi yhteisövero huomioiden muodostuu kaikilla yrityksillä 32,85%, lukuunottamatta listaamattomia yrityksiä 30 000 euroon asti. Suurin osa edellä listatuista nykyisen listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ongelmista poistuvat kokonaan tai lievenevät merkittävästi.
Lisäksi, koska yritysverotuksen kokonaisuus koostuu useista osasista, perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverotuksella suositellaan tehtäväksi samassa yhteydessä.
Staattiset veromenetykset tässä suuressa veromuutospaketissa ovat mittavat, vähintään kahden miljardin euron mittaluokassa ilman perintöveron mahdollista poistoa. Dynaamisia vaikutuksia on vaikeaa laskea tarkasti, mutta niiden voidaan olettaa olevan hyvin merkittävästi positiiviset pidemmällä aikavälillä. Kyseessä on aito tulevaisuusinvestointi kasvuun.
Verotuksen ennakoitavuuden varmistamiseksi mahdollista siirtymäaikaa ehdotetaan selvitettäväksi.
Liite 1: listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen nykytila ja ajatuspaja Liberan ehdotus
Liite 2: Esimerkkilaskelmia kolmen eri nettovarallisuuden yritysten osingonjaosta ennen ja jälkeen uudistuksen
Tietoa kirjoittajista

Tero Lundstedt
Sisältöjohtaja
+358 44 304 4350
Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta.

Janne Juusela
Oikeustieteen tohtori Janne Juusela on Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin osakas ja Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentti.

Heikki Koskenkylä
Eläkkeellä oleva valtiotieteiden tohtori. Aiemmin Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikkö ja sitä ennen tutkimusosaston päällikkö.