Blogit

Tilimallinen sosiaaliturva on maailmalla nosteessa

1990-luvun lopulla Ruotsissa käytiin kiivasta keskustelua henkilökohtaisten säästöjen käyttöönotosta sosiaalivakuutuksen eri muodoissa, kuten työttömyysvakuutuksessa, sosiaaliturvassa ja sairauspäivärahassa. Ehdotuksesta käytettiin nimiä kuten  hyvinvointitili tai kansalaistili. Ajatuksena oli, että henkilökohtaisia pakollisia säästöjä käytettäisiin sosiaalivakuutuksen omariskinä. Näin vähennettäisiin vakuutusten hyväksikäyttöä. He, jotka eivät onnistuisi säästämään mitään, olisivat yhä vanhan sosiaaliturvan piirissä ja saisivat samoja siirtoja, niin kuin nykyisessä järjestelmässä.

Ajatus sai paljon suosiota Ruotsissa jossa tuohon aikaan oli suuri budjettivaje ja paljon ihmisiä erilaisissa tukijärjestelmissä.  Keskustelun voittivat kuitenkin he, jotka kokivat, että sosiaalivakuutukset toimivat parhaiten niin, kuin Bismarck otti ne käyttöön 1800-luvun lopulla.

Jo muutaman vuoden kuluessa todellisuus herätti ihmiset raa’asti. Vaikka Ruotsin väestö oli eräs maailman terveimmistä, sairauspoissaolot olivat maailman korkeimpia. Sairausrahojen ylihyödyntäminen johti väistämättä varhaiseläkkeelle lähtevien määrän nopeaan kasvuun. Samalla työttömyyskorvausten käyttö pysyi korkeana jopa taloudellisesti hyvinä aikoina.

Liittoumahallitus vuonna 2006 onnistui kylläkin kuristamaan sairauspoissaoloaaltoa tiukemmilla säännöillä, hieman pienemmillä korvauksilla ja sairausloman ja työttömyyskorvausten maksimiajoilla. Myönteinen muutos on tuskin pysyvä. Hallituksen on täytynyt perua joitakin kohtia. Sairauslomien määrä on alkanut jälleen nousta arveluttavasti vuoden 2010 jälkeen. Ja oppositio, jolla on valtava etumatka mielipidemittauksissa, haluaa nostaa maksuja merkittävästi. Siten on olemassa suuri riski, että sosiaaliturvan kustannukset nousevat liikaa.

Muualla maailmassa henkilökohtaisiin tileihin perustuvat sosiaaliturvavakuutukset ovat sen sijaan ottaneet suuria edistysaskeleita. Noin 20 maata on toteuttanut tällaisia ​​järjestelmiä, joskus pienessä mittakaavassa. Singaporella, joka ensimmäisenä kokeili henkilökohtaisia tilejä sosiaaliturvan saralla, on hyviä kokemuksia laajasta yhdistetystä eläkesäästämis- ja sosiaaliturvajärjestelmästä. Chilessä otettiin käyttöön johdonmukaisimmin toteutettu ja eniten arvioitu tileihin perustuva työttömyysvakuutusmaksu. Useissa tutkimuksissa on osoitettu sen menestys.

Useat maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä kuten Martin Feldstein ja Joseph Stiglitz ovat viime vuosina kirjoittaneet tutkimusartikkeleita, joissa he osoittavat työttömyysvakuutuksen tilijärjestelmään muuntamisen merkittäviä hyötyjä. Bovenberg, Hansen ja Sorensen ovat hiljattain julkaisseet erityisen mielenkiintoinen laskelman. [1]  Osittain se näyttää tilijärjestelmän vaikutukset Pohjoismaissa, osittain se kuvailee mallia joka on Pareto-optimaalinen siinä mielessä, että kukaan ei voi hävitä uudistuksessa.

Tämän kansainvälisen kehityksen perusteella on erittäin tervetullutta, että Libera esittää helposti ymmärrettävän ehdotuksen perustilinsä muodossa. Monia maita rasittavat monimutkaiset verotusjärjestelmät jotka hidastavat sijoituksia ja työllistämistä, sekä vanhentuneet, korkeaa työttömyyttä edistävät turvajärjestelmät. Perustili merkistee veroille ja sosiaaliturvalle samaa, mitä iPhone merkitsi puhelinalalle. Moderni. Toimiva. Yksinkertainen.


 [1]   A. LANS BOVENBERG, MARTIN INO HANSEN ja PETER BIRCH SØRENSEN (2012) Efficient Redistribution of Lifetime Income through Welfare Accounts, FISCAL STUDIES, vol.  33, nro 1, s. 1-37.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

3 kommenttia artikkeliin Tilimallinen sosiaaliturva on maailmalla nosteessa

  1. Mika sanoo:

    Mitä tarkoittavat ”henkilökohtaiset pakolliset säästöt”?

    Tarkoittaisiko tilimallinen sosiaaliturva sitä että jos minulla on omalla tililläni säästöjä ja jäisin esimerkiksi työttömäksi, en saisi julkisista varoista tukea ennen kuin omat säästöt on käytetty?

Tietoa kirjoittajasta

Stefan Fölster

Stefan Fölster on ruotsalaisen Reforminstitutet-ajatuspajan johtaja ja Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin kansantaloustieteen määräaikainen professori. Hän on Ruotsin EK:n, Svenskt Näringslivin, pitkäaikainen pääekonomisti, ja on kirjoittanut useita kirjoja ja artikkelieta yhteiskuntataloudellisista uudistuksista.

single.php