Ensi vuoden budjetin tuloeroja kasvattavaa vaikutusta on nyt kauhisteltu useissa tiedotusvälineissä. Kauhistelussa toistuvat suomalaisen keskustelun tuskastuttavan tutut piirteet. Olen kirjoittanut niistä runsaasti muualla, esimerkiksi täällä ja täällä.
En siis jaksa nyt vaahdota esimerkiksi siitä, miten Helsingin Sanomien mielestä kaikki verottamatta jätetty tulo näyttää olevan armollinen lahja valtiolta meille alamaisille.
Sen sijaan haluan puhua keskustelun tuoreemmasta tulokkaasta, tulonjakovaikutusten arvioinnista mikrosimuloinnin avulla. Uudesta budjetista on jo tehty ainakin kaksi tällaiseen simulointiin perustuvaa laskelmaa. Toinen on eduskunnan tietopalvelun vasemmistoliiton tilauksesta laatima ja toinen valtiovarainministeriön oma.
Kummankin tulokset ovat samansuuntaisia, samoin kuin niistä tehdyt johtopäätökset. Yleisradion kertoo eduskunnan laskelman perusteella, että ”köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat”. HS:n juttu taas perustuu VM:n laskelmaan. Sen mukaan budjetissa leikataan pienituloisilta ja annetaan rikkaille.
Tällainen laskelmien tulkinta on kenties vauhdikasta, mutta valitettavasti virheellistä.
Olematon suuruusluokka
Haluan heti korostaa, että itse laskelmissa ei ole mitään vikaa. Esimerkiksi eduskunnan tietopalvelu tekee hyvää työtä, sen laskelmat ovat luotettavia ja asiakaspalvelu erinomaista myös meille kansalaisille.
Vika on laskelmien tulkinnassa.
Ensimmäinen ongelma on se, että median jutuissa ei riittävästi tuoda esille muutosten suuruusluokkaa. Sekä eduskunnan että VM:n simulaatioissa alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tulot alenevat 0.2-0.3 %. Kysymys on siis parin promillen muutoksista.
On selvää, että tämän oikea tulkinta on, että näiden kotitalouksien tulot pysyvät muuttumattomina. Promilletason muutosten taloudellinen merkitys on luonnollisesti olematon. Mutta on myös itsestäänselvää ettei minkään simulaation tulosten ilmoittamisessa tällä näennäisellä tarkkuustasolla ole mitään järkeä.
Älyllinen rehellisyys vaatii tulkitsemaan tämän nollatulokseksi sen sijaan, että se otetaan kauhistelun aiheeksi. Voin vielä jonkin verran ymmärtää, että oppositiossa oleva vasemmistoliitto vähän liioittelee tuloksia, mutta Ylen ja HS:n pitäisi tietää paremmin.
Eduskunnan laskelmissa on simuloitu myös nykyisen hallituksen politiikan vaikutuksia tuloeroja mittaavaan ns. Gini-kertoimeen. Tietopalvelu esittää simuloinnin tulokset seuraavanlaisena kuviona.
Tarkkaavainen lukija havaitsee heti, että kuvion y-akseli on leikattu noin arvon 27 kohdalta. Ekonomisti Mauri Kotamäeltä varastetun idean perusteella olen piirtänyt alle samat tiedot, mutta ilman y-akselin leikkaamista.
Kuvio ei taida edes vaatia mitään erityistä kommentointia.
Yksinkertainen perusajatus
Mittakaavan lisäksi simulaatioita tulkitessa täytyy ottaa huomioon menetelmän rajoitteet.
Mikrosimulointimenetelmän perusidea on aika yksinkertainen. Menetelmässä tarkastellaan, miten politiikkauudistukset vaikuttavat ihmisten tuloihin, jos heidän ansiotasonsa, työmarkkina-asemansa, perhetilanteensa ym. pysyvät täsmälleen samoina kuin ilman uudistuksia.
Eli otetaan esimerkiksi vaikka perheetön, 32-vuotias työtön vuokralla asuva helsinkiläisnainen. Simulaatiossa katsotaan miten sosiaaliturvan ja verotuksen uudistaminen vaikuttaa hänen tulotasoonsa, jos hän on uudistusten jälkeenkin perheetön, 32-vuotias työtön, vuokralla asuva helsinkiläisnainen.
Sama laskelma voidaan toistaa tietysti myös henkilölle, joka sattuu olemaan muuten samanlainen, mutta ansiotyössä oleva 32-vuotias helsinkiläisnainen. Laskelma tehdään olettaen, että uudistus ei vaikuta hänen työssäkäyntiinsä, palkkaansa tai muuhun elämäntilanteeseensa.
Koko Suomea koskevat tulokset saadaan luonnollisesti toistamalla laskenta kaikille mallin tietokannassa oleville sadoille tuhansille suomalaisille samalla tavalla.
On selvää, että tällaisen laajan laskelman tulos on monella tavalla mielenkiintoinen. Silti, sen tulkinnassa pitää olla hyvin varovainen.
Ei kannustinvaikutuksia ilman simuloitujen tuloerojen kasvua
Oletetaan esimerkiksi, että hallitus tekee uudistuksen, jonka tarkoitus on lisätä työllisyyttä parantamalla työnteon kannustimia. Kuten vaikkapa täällä selkeästi kerrotaan, työnteon kannustimien lisääminen vaatii sitä, että työllistymisestä seuraavaa tulojen lisäystä suurennetaan.
Tämä voi tapahtua alentamalla työttömänä olevien tuloja esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvaa. Toinen vaihtoehto on nostaa työstä saatavia tuloja esimerkiksi veroja tai maksuja alentamalla.
Mutta valittiinpa kumpi vaihtoehto tahansa, kannustimien parantaminen edellyttää että työllisenä olemisen ja työttömänä olemisen välistä tuloeroa kasvatetaan. Kannustimia parantava uudistus kasvattaa siis määritelmällisesti tuloeroja uudistuksen tekohetkellä työssä olevien ja työttömien välillä.
Uudistuksen kokonaisvaikutus riippuu kuitenkin täysin siitä, kuinka monta ihmistä sen seurauksena työllistyy.
Esimerkiksi työttömän ja työllisen helsinkiläisnaisemme tuloero kasvaa, jos työtön pysyy edelleen työttömänä. Sen sijaan jos työtön uudistuksen seurauksena työllistyy, tuloero naisten välillä pienenee.
Mutta staattisessa mikrosimulaatiossa kukaan ei työllisty. Työtön helsinkiläisnaisemme on tietokannassa edelleen työtön ja hänen kaksoisolentonsa työllinen. Heidän tuloeronsa siis kasvavat väistämättä uudistuksen johdosta.
Kaikki muutkin työttömät pysyvät aineistossa edelleen työttöminä. Näin ollen tuloerot heidän ja työllisten välillä näyttävät simulaatiossa väistämättä lisääntyvän uudistuksen vuoksi.
Ja kun työlliset ovat parempituloisia kuin työttömät, tämä näyttäytyy kokonaistuloerojen kasvuna, samoin kuin ylempien tuloluokkien alimpia parempana tulokehityksenä.
Sama pätee mihin tahansa uudistukseen, jolla yritetään kannustaa ihmisiä pyrkimään korkeammalle tulotasolle esimerkiksi ura-, koulutus- tai asuinpaikkavalintojen muutoksilla. Kannustavuuden lisääminen edellyttää väistämättä, että uranvaihdon, kouluttautumisen tai muuton aikaansaamaa tulonlisäystä kasvatetaan.
Mutta staattisessa mikrosimulaatiossa, jossa mitään yhteiskunnallista liikkuvuutta ei ole, tämä näkyy väistämättä tuloerojen kasvuna jo ennestään parempituloisten ja huonompituloisten välillä. Mikrosimulaatiossa ei mitenkään näy se, että onnistuessaan uudistus siirtää yhä useampia ihmisiä parempituloisten joukkoon.
On siis matemaattinen välttämättömyys, että mikä tahansa kannustimia parantava politiikka näyttäytyy aina staattisessa mikrosimulaatiossa tuloeroja kasvattavana.
Ei kerta kaikkiaan ole mahdollista tehdä politiikasta kannustavampaa ilman että mikrosimulaation tuloeromittari hälyttää.
Simuloitujen tuloerojen kasvulla kannattaa ylpeillä!
Ihmisten kannustimet paranevat vain, jos tuloerot huonomman tilanteen (työttömyys, alhainen koulutustaso) ja paremman tilanteen (työllistyminen, korkea koulutustaso) lisääntyvät. Staattisessa simulaatiossa tämä näkyy väistämättä tuloerojen kasvuna paremmassa ja huonommassa tilanteessa olevien välillä.
Hallitus, joka sanoo parantavansa työnteon, kouluttautumisen tai muuttamisen kannustimia, kannattaa siis väistämättä tuloerojen lisäämistä staattisissa laskelmissa.
Parempia kannustimia lupaavan hallituksen pitäisikin siksi aina ylpeillä mikrosimuloitujen tuloerojen kasvusta, ei häpeillä niitä. Tuloerojen lisääntymistä mikrosimulaatioissa ei pitäisi sokeasti kauhistella, vaan muistaa että ne ovat välttämätön seuraus kannustimien parantamisesta.
En toki tarkoita, että hallitus pitäisi päästää helpolla tai että selitykset kannustimista tuloerojen selittäjinä niellä sellaisenaan. Iänikuisia löysiä väittämiä ”dynaamisista vaikutuksista” ja itse itsensä maksavista veronalennuksista voidaan ja täytyykin arvostella. Merkittävien kannustinvaikutusten olemassaolo pitää osoittaa, tai ainakin perustella uskottavasti etukäteen. Esimerkki tämäntyyppisistä laskelmista löytyy vaikka tästä artikkelista.
Samoin politiikkaa, jossa kannustimia lisätään huonontamalla kaikkein huono-osaisimpien toimeentuloa saa kritisoida. Siis silloin kun näin todella tapahtuu, toisin kuin nyt.
Silti, kannustimilla on väliä. Kannustimia ei voida parantaa ilman että tuloerot näyttävät mikrosimulaatioissa kasvavan. Siksi on erittäin tärkeää, että mikrosimuloinnin tuloksia ei väärinkäytetä julkisessa keskustelussa tahallisesti tai vahingossa, kuten nyt on selvästi käynyt.
Mikrosimuloinnin tulokset ovat toki kiinnostavia. Mutta niiden antamat tulokset antavat oikeat käsityksen tulonjakovaikutuksista vain jos politiikkamuutokset ovat niin pieniä, ettei merkittäviä kannustinvaikutuksia ole.
Suurin osa merkittävistä uudistuksista on kuitenkin sellaisia, joilla nimenomaan tähdätään kannustinvaikutuksiin. Staattisen simuloinnin käyttäminen tällaisten uudistusten arviointiin on harhaanjohtavaa.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Heikki Pursiainen
Hallituksen jäsen
Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.
21 kommenttia artikkeliin Tuloeropaniikki, simulaatiot ja kannustimet
”Hallitus, joka sanoo parantavansa työnteon, kouluttautumisen tai muuttamisen kannustimia, kannattaa siis väistämättä tuloerojen lisäämistä staattisissa laskelmissa.”
Ei välttämättä, koska työssäkäynnin mukavuutta suhteessa työttömyyteen voidaan parantaa muillakin kuin rahallisilla keinoilla. Mikrosimulaatiossa ei esimerkiksi näy se, että työttömien vapaa-aika varastetaan laittamalla heidän pakollisille kursseille, jolloin on sitten ihan sama mennä jo töihin.
Korjausta kaipaisi myös retoriikka, jossa tukien alentaminen on köyhiltä viemistä ja verojen alentaminen on rikkaille antamista. Kun tukia alennetaan, köyhille annetaan vähemmän, mutta ei heiltä mitään viedä. Kun veroja alennetaan, rikkailta viedään vähemmän, mutta ei heille mitään anneta.
Erittäin hyvä huomio, ja tuon tarkoitushakuisen retoriikan käyttö lienee merkki palavasta halusta kohuotsikoihin tai toimittajan heikosta etiikasta.
Kiitos.
Kannustavuutta tarkasteltaessa pitää olla todella tarkka sen suhteen, mitä vaihtoehtoja tarkastellaan. Eli jos puhutaan työttömän kannusteesta ottaa vastaan työtä, ei varmastikaan kannata verrata työttömän ansio/kulutustasoa ylädesiilin ansio/kulutustasoon, ja todeta erojen kasvun lisäävän kannusteita, sillä oletettavasti vaihtoehdot eivät ole todellisia – siis työtön ei voi omalla valinnallaan muuttua huipputuloisesksi palkansaajaksi, kunhan vain riittävästi ”kannustettaan”. Sen sijaan on oleellisempaa tarkastella työttömän ja pienituloisen välistä eroa, sillä siinä erossa kannustimet saattavat oikeasti olla merkittäviä.
Noin karkeasti ottaen meillä on kahdenlaisia kannustinongelmia: ensimmäinen on se, että pienituloisissa töissä tulotaso on aivan liian alhainen, minkä vuoksi kynnys siirtyä työttömyydestä pienipalkkaiseksi on liian korkea. Ratkaisu tähän on pienipalkkaisten ansiotason korottaminen esimerkiksi perustulon kaltaisten palkanlisien avulla. Toinen ongelma on hyvätuloisten, ansiosidonnaisella olevien työttömien kannustinloukku, jonka korjaamiseksi pitäisi alentaa ansiosidonnaisen turvan tasoa ja/tai pituutta. Hyvätuloisten työllisten tulotaso sen sijaan on varmasti aivan riittävän korkea noin kannustinmielessä; kyllä esimerkiksi oma palkkani saisi nousta vähintään kaksinkertaiseksi ennen kuin ryhtyisin tekemään yhtään nykyistä enempää töitä.
Jos työttömien ja hyvätuloisten palkansaajien tuloero kasvaa, ei voida puhua kannustavuuden lisääntymisestä mikäli pienituloisten palkansaajien ja työttömien tuloerot samanaikaisesti pienenevät. Ja jotakuinkin juuri näin on tällä hetkellä käymässä, kun kikypelleillyllä leikattiin eniten juuri pienituloisten palkansaajien tuloja.
Asiaa jopa hiukan sivuten ja pienellä ironialla: tänää uutisissa kerrottiin kuinka Pohjois-Korealaiset ovat töissä ulkomailla ja hallitus vie jopa 70% tuloista, tätä kutsuttiin lähes orjuutta vastaavaksi tilanteeksi. Mikä se Nokian tj Surin veroprosentti oli Suomessa? Taisi olla karvan yli 60%
Kävin parikin kertaa Pohjois-Koreassa Gaesongin erikoistalousalueella, jota hallinnoi silloin Hyundai Asan.
Kuulin siellä että Etelä-Korealaiset yritykset maksoivat pohjoisen työntekijöille – tai kuten itse toteat, valtiolle siihen aikaan oliko se 40 dollaria kuukaudessa. Ja työntekijä sai tästä 8 dollaria ostokuponkeina.
Nämä naiset eivät vilkaisseetkaan ylös työstään kun kuljimme heidän ohitseen.
Luulisin että Suri saa hieman enemmän ja on vapaampi tekemään työtään kuin nämä naiset.
Eli hieman vinksahti tämä Sinun vertailusi.
Nykyinen hallitus ja varsinkin kokoomus edistää ja synnyttää ainoastaan matalapalkka töitä niin voisivat edes saada aikaiseksi että alle 2000 euroa kuussa olevat tulot olisivat verottomia.Siinä olisi kannustusta tarpeeksi ottaa vastaan töitä ja jos sekään ei auta niin verottomuus raja 2500 euroon kuussa ja samalla voitaisiin tukiviidakkoa vähentää reilusti jossa säästöjä tulisi roppakaupalla.
Kuinka paljon alemmissa tulodesiileissä on eläkeläisiä? Toki työkyvyttömyyseläkkeet ovat harmillista ja kannustimia voisikin lisätä tukitoimien kautta. Mutta tarkoitan yli 65v kansaneläkkeen tai pienen työeläkkeen kanssa sinnitteleviä? Työllistymisen kannustimet eivät tee oikeutta kaikille. Vaikka toki muuten työnteon kannustimia on aina syytä lisätä.
Mielestäni tähän olisi korjauksena poistaa verotuksessa nuo vähennykset, kuten työtulovähennys, perusvähennys, eläketulovähennys, yms. Noiden vähennysten jälkee lasketaan veroprosenttia. Tuo vähennysten poisto selkeyttäisi verotusta. Mielestäni myös omistusasujan tuen, asuntolainen korkovähennyksen voisi poistaa kokonaa. Itse poistaisin myös AY-maksun verovähennysoikeuden.
Vaatimattomia tuloeroja on havaittavissa esimerkiksi palkansaajien ja pääomatuloista nauttivien välillä. Etenkin kärkijoukossa. Marx taisi mainita jotakin asiasta.
Toimittajilta puuttuu huomattavan usein alkeellisinkin ymmärrys uutisoimistaan asioista. Pitäisi lopettaa Hesarin ja Ylen seuraaminen kokonaan. Elämänlaatu nousisi huomattavasti.
Sanonpa vielä toisenkin asian tähän liittyen: myöskään hallituksen omat esiintymiset eivät ole olleet kovin laadukkaita. Orpo ja Sipilä pyytelevät kilpaa anteeksi tuota tässä blogissa kuvattua ”eriarvoistumista”, ja Sipilä lupasi seuraavaksi jopa puuttua asiaan. Pääministeri tai valtiovarainministerikään eivät siis ymmärrä omasta politiikastaan yhtään mitään.
Ihan hyvin kirjoitettu, kiitos.
Nämä ovat kai itsestäänselvyyksiä mutta se suuri kysymys minulle on, että miksi näistä asioista ei keskustella muualla kuin täällä? Eikö tosiaan asia kiinnosta ketään?
Luulisi, että valtakunnan YKKÖSJUTUT olisivat norminpurkutalkoot, vapaus, kepeämpi julkinen sektori, vähempi säätely ja sössöttäminen jne jne. Mutta ei, melkeimpä juuri päinvastoin.
Harmittaa ihan vietävästi. Onneksi on Libera, kiitos, tärkeä juttu oman mielenterveyteni kannalta.
Liberaa seuraa alle 8000 ihmistä Facebookissa. Naiivina johtopäätöksenä, noin 8000 ihmistä on perillä politiikan realiteeteista. Sillä ei demokratiassa pitkälle pötkitä.
Koska työvoima ei halua markkinaehtoiseksi niin asioista ei haluta keskustella . Muutos ja normipurku johtaa automaattisesti markkinaehtoiseen työvoimaan ja sitä ajatusta ei kestä Ay liike eikä työntekijät.
Köyhälle jokaisella eurolla ja jokaisella sentillä on merkitystä. Jokainen euro antaa mahdollisuuden saada edes hivenen enemmän valinnanvaraa niukkaan elämään. Siksi on välinpitämätöntä ja julmaa kuitata parin promillen vähennys köyhimpien tuloista mitättömäksi. Jokaisen euron menetys aiheuttaa todellista ahdistusta niille joilla rahat ei ennestäänkään riitä normaaliin elintasoon.
Markkinataloudessa johon kaikki osallistuu voi myös köyhä rikastua kuin esteet rikastumiselle on poistettu.Ay liike lisää köyhiä kuin suovat vaan etuja pienelle eturyhmälle.
Yhteiskunta ja sen talous ei toimi ilman potentiaalieroja. Ei energianjalostuskaan onnistu ilman potentiaalieroja. Mitä suurempi korkeusero ja lämpötilaero sitä tehokkaammin toimii. Jos entropia on töydellinen niin mikään ei toimisi.
Miksi luen MV-lehden sivustoja, minä sivistynyt ihminen? Yrittääkseni ymmärtää niitä ihmisiä, jotka kirjoittelevat siellä aika vastenmielisiä asioita. Miksi luen Liberan sivustoja? Ihan samasta syystä.
Yhteiskunta, joka perustuu täysin markkinatalouden kilpailun ehdoille uusliberaaleine näkemyksineen, pitäen ainoana hyvän tulevaisuuden ehtona talouskasvua, kadottaa sekä inhimillisyyden että sivistyksen.