Eilen julkaistiin viime vuoden verotiedot. Niiden innoittamana moni ilmoittautui julkisesti ”iloiseksi veronmaksajaksi”. Iloinen veronmaksaja on sellainen, joka maksaa verot mielellään vastineeksi julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta. Iloiset veronmaksajat varmaankin ajattelevat olevansa hyviä kansalaisia ja kenties ihmisiäkin, kun eivät marise veroista.
Iloinen veronmaksajuus on kuitenkin valitettavasti syvästi epä-älyllinen ja kansanvallalle vihamielinen asenne. Hyvä kansalainen on iloton ja epäluuloinen veronmaksaja. Verotuksen määrää ja verorahojen käyttöä pitää koko ajan kytätä tarkasti. Syyt tähän ovat ilmeisiä. Verotus vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Siksi verojen keräämisellä on aina kustannus. Veroja ei pidä kerätä ellei niiden käyttötarkoituksen hyöty ylitä näitä kustannuksia.
Verorahojen käyttöön sisältyy myös perustavanlaatuinen kannustinongelma. Muiden rahoilla pelatessa ei tarvitse olla yhtä nuuka ja tarkka kuin omillaan. Siksi verorahojen käytöstä päättäviä poliitikkoja ja virkamiehiä täytyy tarkkailla koko ajan. Muuten rahat menevät hukkaan. Ne eivät mene avuntarvitsijoille tai järkeviin käyttötarkoituksiin, vaan hyödyttömiin tai usein jopa haitallisiin tarkoituksiin.
Verotus on tietenkin myös puuttumista omistusoikeuteen, joka on yksi länsimaisen yhteiskunnan peruskivistä.
Julistaudun siis itse ilottomaksi, happamaksi ja saidaksi veronmaksajiksi ja pyydän nöyrimmästi muita suomalaisia liittymään mukaan. Älkää iloitko tänään siitä, mitä julkinen sektori on teille antanut. Miettikää sen sijaan kaikkia niitä asioita, joihin ette olisi halunnut rahojanne tuhlattavan. Ajatelkaa niitä rahoja, jotka olisitte mieluummin käyttäneet johonkin teille itsellenne tärkeään. Ohessa oma, pikavauhtia syntynyt ja kaikkea muuta kuin kattava listaukseni.
Olisin pitänyt rahat mieluummin itse kuin:
1. tukenut ruukkutillin viljelyä.
2. maksanut tulevien pankkiirien opintorahoja.
3. tukenut Ruotsinlaivoja.
4. kustantanut Töysän apteekkarin miljoonatuloja Kela-maksuilla.
5. rahoittanut Uusi päivä -saippuaoopperan tekemistä.
6. maksanut poliisin ja oikeuslaitoksen osallistumisesta Uber-kuskien vainoamiseen.
7. osallistunut Talvivaaran rahoitukseen.
8. tukenut persujen ajatushautomon Epäneutraalin sukupuolikirjan julkaisemista.
9. rahoittanut Vaasan yliopiston aluetieteen laitoksen toimintaa.
10. maksanut Esa-Pekka Salosen salaista palkkaa.
11. rahoittanut Luokkakokous 2 -elokuvaa.
12. antanut rahaa anniskelulupien jatkoajan ja alkoholimainonnan valvontaan.
13. kontribuoinut valtionosuuden syrjäisyyslisään.
14. maksanut jollekin onnekkaalle äidille äitiyspäivärahaa yli 5000 euroa / kk.
15. rahoittanut Heikki Patomäen kirjojen hankkimista kirjastoihin.
16. osallistunut mäkihyppymaajoukkueen rahoitukseen.
17. antanut rahaa Haapaniemen, Kniivilän ja Halsuan kotiseutumuseoille.
18. maksanut jalkapallon Mestarien liigan esitysoikeuksista.
19. palkannut entisiä poliitikkoja jättipalkalla asiantuntijoiden sijasta Suomen pankkiin.
20. rahoittanut Suomi 100 -hankkeita, kuten Presidentit kertovat -elokuvia ja Mannerheim-oopperaa.
21. tukenut etälääkäripalveluita tarjoavan yrityksen edustajien matkoja Uuteen Seelantiin.
22. osallistunut Pave Maijasen konserttikiertueen kustannuksiin.
23. antanut rahaa koiraurheilulle.
24. tukenut nimbyilevien kaupunginosayhdistysten yrityksiä jarruttaa kaupungistumista.
25. edistänyt suomenruotsalaisen harmonikkamusiikin tuntemusta Unkarissa.
26. rahoittanut Tiedonantaja-lehden julkaisemista.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Heikki Pursiainen
Hallituksen jäsen
Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.
17 kommenttia artikkeliin Ryhdy hyväksi kansalaiseksi: Ole iloton veronmaksaja!
Voihan sitä toki viettää elämäänsä listaten asioita, joista ei pidä. en kuitenkaan ymmärrä, miksi minun pitäisi omassa ajattelussani jakaa julkisen sektorin toiminta tuolla tavalla kahtia ja ajatella vuoropäivinä vain negatiivisia ja vuorpäivinä vain positiivisia asioita. Tuo kuulostaa henkisesti aika kuluttavalta, jopa persoonaliisuushäiriöiseltä tai kaksisuuntaiselta mielialahäiriöltä…
Tuo luettelohan on hyvä! Itse asiassa luulen, että tuota voisi jatkaa loputtomiin.
Toimittajien* lempiklisee on se, että tyhmät veronmaksajat sanovat “etteivät halua maksaa veroja mutta eivät halua luopua julkisista palveluista”. V*tut, kukaan ei kaipaa julkisia palveluja (paitsi virkamiehet?). Julkinen sektori minimiin, kiitos. Mahdollisimman nopeasti.
*) saavat palkkansa verorahoista, tai verorahoitettuina tukina.
Listalla on kohta, joka en ymmärrä:
” maksanut poliisin ja oikeuslaitoksen osallistumisesta Uber-kuskien vainoamiseen”.
Eikö poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta ole keskeisimpiä julkisen vallan tehtäviä? Olisiko poliisin ja oikeuslaitoksen pitänyt jättää noudattamatta lakia, koska osa kansalaisista tahtoo laillistaa Uberin? Pitääkö poliisin ja oikeuslaitoksen noudattaa ohjeita ja lakeja, vai kuunnella Liberaa tai Kalevi Sorsa -säätiötä?
Poliisi ja oikeuslaitos potee kroonista pöhötautia (aivan kuten muut julkisrahoitteiset).
Rikollisuus on ollut jatkuvassa laskussa jo piiiiitkään. Laskeva trendi johtuu hyvinvoinnin kasvusta, ei poliisista tai oikeuslaitoksesta. Nykyään on jo pakko keksiä uusia rikosnimikkeitä 🙁
Poliisi- ja oikeuslaitos ovat hyviä esimerkkejä instansseista, joiden tarpeellisuus on iskostettu ihmismieleen todella syvälle. Todellisuudessa näiden tarpeellisuutta nykymuodossa tulisi tarkastella TODELLA kriittisesti.
Ettei Alex nyt saa kakkishalvausta niin esimerkiksi, valtaosa poliisia (ja oikeuslaitosta) kuormittavista rikoksista on liikennerikoksia. Siis mitä vit…? Miksi tähän panostetaan näin paljon? Liikenteessä kuolee vuodessa vain 250 ihmistä, samassa ajassa Suomen sairaaloissa kuolee epähygieniaan 1 700 ihmistä ja 1 900 potilasta virheellisiin toimenpiteisiin ja 35 potilasta tukehtuu ruokaan… Yli 800 ihmistä saa surmansa saman vuoden aikana liukastumisiin ja putoamisiin jne. jne. SILTI poliisi- ja oikeuslaitoksen resurssit ohjastetaan liikennerikoksiin. Kai se vaan on niin paljon kivempaa? Kun ei ole tulosvastuuta voi tehdä vaikka noin.
Voi Pursiaista! Arvostamaan talouden kommentoija osoittaa, ettei lainkaan arvosta nykyistä demokratiaamme. Tai sitten on kadottanut ajatuksensa pohtiessaan, mitä kaikkea ikävää maassamme puuhataan. Varmaan osaa listata asioita, joita edes lievästi kannattaen veroillaan kustantaa? en tainnut tyhmänä ymmärtää sitä kuuluisaa pointtia?
Pointti oli siis seuraava: ”Muiden rahoilla pelatessa ei tarvitse olla yhtä nuuka ja tarkka kuin omillaan. Siksi verorahojen käytöstä päättäviä poliitikkoja ja virkamiehiä täytyy tarkkailla koko ajan. Muuten rahat menevät hukkaan.”
Ilmeisesti ehdit jo unohtaa listaa lukiessasi?
Mitä tekemistä demokratialla on sen kanssa, että verovaroja kerätään ruukkutillin viljelyn tai Pave Maijasen konserttikiertueen tukemiseen? Pursiaisen esimerkit ovat esimerkkejä siitä, kuinka eturyhmäpolitikointi ja lobbaus vaikuttavat julkisiin menoihin. Eturyhmäpolitikointi ja lobbaus ovat demokratian vastakohtia.
Poliittisesti korrektisti listalta jäi pois ”rahoittanut vastaanottokeskusten holtitonta rahankäyttöä ja tukenut korruptoituneiden poliitikkojen hyötymistä humanitaarisella kriisillä”?
Uudenmaan iloiset veronmaksajat löytyvät Iltalehden verokoneesta.
http://www.iltalehti.fi/verot/tiedot/vero-001-yht.shtml
Iloton veronmaksaja sijalla 16418. Syytäkin apeuteen?
Miksi ihmeessä pitäisi olla tyytyväinen siihen, että verovaroja käytetään mihin sattuu, jotta poliitikko saisi itselleen ääniä ihmisiltä ja ihmisryhmiltä, joita itseäänkään ei poliitikon tapaan kiinnosta muu kuin oma etu. Nämä kaksi eduntavoittelijatahoa sitten ruokkivat toinen toisiaan yhteisillä verovaroilla ( toinen ostaa äänen lupaamlla edun, toinen myy äänen luvattua etua vastaan) välittämättä siitä, etteivät verotulot rahojen levittelyyn yltympäriinsä ja että tärkeämmistä asioista kuten esim. vanhustenhoidosta joudutaan leikkaamaan varoja. Moniko noista Pursiaisen mainitsemista asioista, joihin verovaroja käytetään, oli mielestänne tärkeämpää kuin vaikkapa juuri vanhustenhoito? Minusta ei ainutkaan enkä haluaisi olla niitä rahoittamassa maksamillani veroilla, mutta vanhustenhoitoa, sairaanhoitoa ja ihmisten tarvitsemia peruspalveluita kyllä.
Minä en myöskään usko pätkääkään siihen, että monikaan ihminen todellisuudessa on iloinen veronmaksaja paitsi puheissaan, koska käytännön teot osoittavat ihan muuta.
Elämässäni on monenlaista pientä hankaluutta ja harmia, mutta ei onneksi yhtään niin suurta kuin Heikki Pursiaisella näkyy olevan.
Lähes kaikki listan kohdat palaavat ongelmaan, ettei kirjoittaja pidä jostain yksityiskohdasta valtion yleisessä toiminnassa.
Epäselväksi kuitenkin jää, vastustetaanko vain juuri tätä juttua (mutta yleisesti hyväksytään, että jotain asiaan liittyvää tuetaan ja toivotaan valtion olevan tasapuolinen) vai halutaanko tukea vain ja ainoastaan sitä, mikä itseä miellyttää.
Pari esimerkkiä:
1. Eikö siis haluta mitään tukia millekään maataloudelle?
5. Eikö haluta, että kotimaista tv-tuotantoa tuetaan ylipäätään?
6. Halutaanko, että poliisi valikoisi, mitä lakeja valvoo?
15. Eikö ylipäätään haluta kirjastopalveluja, tai halutaanko kirjastoja, joiden hyllyssä yksikään kirja ei ole itsen kanssa eri mieltä?
17. Eikö tahdota, että maakuntahistoriaa taltioidaan?
Jne. Jne.
Noh, käyhän tuo järkeen, jos tavoitteena on vain, ettei valtio tekisi mitään. Mutta jos tavoitteena aidosti on kriittisyys verotusta ja verorahojen kohteita kohtaan, on tuollaisten yksityiskohtien luettelu miettimättä, mihin kokonaisuuteen ne kuuluvat, aika turhaa.
On tuolla listalla monia juttuja, joista en itsekään pidä, mutta harvempia, joissa kokonaisuus, johon rahoitus liittyy, olisi arvoton.
Siitäpä sitten kysymään, onko minun henkilökohtainen nurinani pätevä peruste sille, ettei asialla voisi olla yleistä arvoa, tai etteivät muut löytäisi siitä arvoa.
Lauri kirjoitti “…, jos tavoitteena on vain, ettei valtio tekisi mitään. …”. KYLLÄ! Tuon tulisi olla tavoite. Valtio ja julkinen sektori on yritystoiminnan vastakohta.
Siinä missä yrityksen tulee pyrkiä kasvamaan ja tuottamaan lisää, on valtion tehtävä juuri päinvastainen -> vähentää puuttumista, kontrollia, omaa tuotantoa, valtaa ja olemassaoloaan.
Valtion ja julkisen sektorin tulisi kutistua, poistua taka-alalle ja pyrkiä pienentymään. Tavoitteen tulisi olla, että valtio ei tekisi mitään.
Itse en mitenkään pysty ymmärtämään näitä ”valtion ei pitäisi tehdä mitään” -tyyppejä. Kyseessä on niin järjetön anarkokapitalistinen hourekuva, että samaan joukkoon pystyy vain hulluimmat kommunistit. Paitsi että kommunismi toimii edes teorian tasolla (vaikka todellisuus ja ihmisluonne iskeekin kapuloita rattaisiin), anarkokapitalismi ei.
Sinänsä ihan järkevät liberaalit muuttuvat assosiaation kautta itsekin hulluiksi näiden idioottien vuoksi. Pursiainen sentään myöntää, että verorahoilla voi oikeasti tuottaa palveluita joiden arvo on korkeampi kuin verotuksen haitta.
Sitä jaksaa silti ihmetellä että mikä masennustauti vaivaa Suomea.Rikkaita on aina enemmän tulot on nousseet niin kuin totta kai verotulotkin ja silti ei osteta mitään ja valtio aina miinuksella.Kaikki numerot paremmat kun aikaisemmin jolloin mukamas meni hyvin, säästöissä omaisuuksissa ja ties missä ja silti Suomi kehtaa olla melkein lamassa. Kyllä jossain on paljon vikaa kuin uutisista alkaen on vaan ruikutusta miten huonosti menee onko rahat silti väärillä henkilöillä jotka eivät usko tulevaisuuteen ja odottaa huonolta hallitukselta hokkus pokkus temppuja vaikka kaikki olo suhteet suotuisat hyvään laadulliseen elämään ja ostoksille investoineille ,kait se maailmanloppu ajatus on turvallisempi.Minne se sisukansa on muuttanut ,Suomessa se ei tunnu asuvan missä silti miljonäärejä tulee aina vaan lisää.
”Verotus on tietenkin myös puuttumista omistusoikeuteen, joka on yksi länsimaisen yhteiskunnan peruskivistä.”
Niinpä. Onhan se jonkun mielestä tietty ikävää sekin, että yksityinen kansalainen ei saa ostaa tai omistaa vaikkapa joukkotuhoaseita. Jossain kohtaa vain olisi hyvä jättää se Ayn Rand-vaihe taakseen ja ymmärtää, että ns. oikeudet eivät ole irrallaan niiden funktioista eivätkä mitään ”luonnollisia” (lue: erillään yhteiskunnallisesta toiminnasta joka on synnyttänyt ne).
Oikeudet ovat nimenomaan luonnollisia. Tai sitten niitä ei ole.
Voimme tietenkin kivasti yhteiskuntana keksiä uusia ”oikeuksia”, mutta ne ovat vain hallusinaation tuotteita. Vaaleanpunainen yksisarvinen ei muutu todelliseksi sillä, että 100% kansalaisista niin itselleen uskottelee.
Tälläiset ”yhteiskunnalliset” oikeudet ovat muutenkin vain kiertoilmaisu sille, että 51% päättää loppujen 49% oikeuksista. Suomen tapauksessa köyhin 80% päättää rikkaimman 20% oikeuksista. Perusteluksi käy demokratia. Demokratia on tunnetusti kuvottavin diktatuurin muoto. Amerikassa sentään hoksasivat kirjoittaa perustuslakiin selkeät rajoitukset kansanvallalle; Suomessa perustuslaki on lähinnä huono vitsi.