Suomalainen unelma

Suomalainen unelma

Vuodesta toiseen kyselytutkimukset kertovat samaa tarinaa: suomalaisista realistisin keino vaurastua Suomessa on lottovoitto. Tämä on näköalattomuus ja toivottomuus on kauhistuttavaa, mutta ei luonnonlaki. Politiikkasuosituskin on päivänselvä; mahdollisuuksien tasa-arvo tulee viedä loppuun saakka.

Amerikkalainen unelma suomalaisittain

Amerikkalaisilla on kuuluisa tavaramerkki-unelmansa, jossa kuka tahansa voi  omien kykyjensä, kovan työnsä ja päämäärätietoisuutensa kautta tavoitella ja saavuttaa elämässään onnea ja menestystä.

Vaikka kyse onkin osittain mielikuvamarkkinoinnista, on unelma itsessään innostava. Kritiikki ei lähes koskaan koske unelman sisältöä, vaan pikemminkin kyseenalaistaa sen olevan todellisuudessa kaikille amerikkalaisille avoin ja mahdollista.

Vaan miltä näyttää amerikkalaisen unelman suomalainen vastine?

Moni varmaan kääntyisi “pohjoismaisen hyvinvointivaltion” määritelmään, jossa valtio tasaa verotuksella ihmisten välisiä tuloeroja ja takaa kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon sekä peruspalvelut.

Tämä yhtälö toimii hyvin alemmissa tuloluokissa, ainakin siinä mielessä että Suomessa kyllä selviää tukien varassa ja peruspalvelut on turvattu. Toki maailman köyhimmässä Pohjoismaassa on myös mustia pilviä taivaalla – alueellinen eriytyminen lisääntyy ja ihmisten usko järjestelmän kykyyn tarjota nämä asiat tulevaisuudessakin heikkenee.

Mutta pelkkä kurjuuden poistaminen alemmissa tuloluokissa tuskin riittää “suomalaiseksi unelmaksi”, joten entäpä menestyminen ja vaurastuminen?

Lottokansan mahdollisuudet menestyä ovat huonot

Danske Bank on tehnyt vuodesta 2018 eteenpäin kyselytutkimusta ihmisten asenteista koskien vaurastumista. Tiedustelun kohteena on ollut muun muassa vastaajien mielestä todennäköisin keino, joilla he uskovat voivansa vaurastua Suomessa. Vastaajia oli reilut 3 000 henkilöä, ja virhemarginaali on noin 1,6 prosenttiyksikköä.

“Vaurautta” ei kyselyssä määritellä esimerkiksi tiettynä omistuksen arvona, vaan kyseessä on pikemminkin kunkin vastaajan subjektiivinen kokemus taloudellisen mielenrauhan saavuttamisesta. Eli esimerkiksi että säästöjä tai muuta varallisuutta on sen verran, ettei tarvitse koko ajan huolehtia henkilökohtaisesta tai perheensä taloustilanteesta.

Uusin Dansken mittaus kertoo suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän olevan melkoisessa umpikujassa nimenomaan taloudellisen menestyksen osalta.

Suurin osa vastaajista (39%) piti todennäköisimpänä keinona vaurauteen loton päävoittoa (noin 0,000000053638% mahdollisuus). Tämä siis koetaan todennäköisemmäksi kuin yrittää menestyä Suomen verojärjestelmässä – hyväpalkkaisella työllä vaurastumiseen uskoi 16% ja yrittäjyydellä vaivaiset 9%.

Näiden lisäksi “säästäminen ja kulukuri” yhdistelmällä vaurastumiseen uskoi 37%, perinnön kautta 18% ja sijoittamisella 10%.

Tästä pääsemmekin suomalaisen unelman varjopuoleen – turvatessaan ihmisten toimeentulon ja peruspalvelut tulohaitarin alapäässä se selvästikin tuhoaa haaveet yläpäässä. 

Eihän juuri kukaan millään lotolla vaurastu, eli eihän juuri kukaan vaurastu.

Päättäjien tulee ottaa tällainen asenneilmasto vakavasti, sillä se on selvästikin liiallisen verotuksen oire. Sama tulos on toistunut Dansken kyselyissä vuodesta toiseen, joten tässä ei enää mikään pieni veroremontti riitä. On elintärkeää, että suomalaiset näkevät nykyistä paremmin omien ponnistelujensa ja tulojensa välisen yhteyden.

Tutkimustulokset osoittavat, että jos henkilö kokee oman henkilökohtaisen rikastumisensa olevan mahdollista, hän pyrkii siihen ja käyttää vähemmän aikaa ja energiaa muiden kadehtimiseen. Jos taas hän kokee, ettei rikastuminen ole hänelle mahdollista, hän kyttää kaunaisena muiden tuloja.

Tästä seuraava looginen politiikkasuositus on mahdollistaa mahdollisimman paljon autonomiaa suomalaisille omien tulojen kerryttämiseen ja käyttämiseen. Verojärjestelmämme tulee kannustaa eikä lannistaa. 

Suomessa on jo mahdollisuuksien tasa-arvo, joten esimerkiksi koulutus on kaikkien saatavilla. Jos siis vähentäisimme työn haittaverotusta (eli leikkaisimme progressiota laajasti, esimerkiksi Liberan esittämällä tavalla), helpottaisimme ja kannustaisimme yrittäjäksi ryhtymistä, ja opettaisimme enemmän taloustaitoja koulussa, meillä on kaikki mahdollisuudet muuttaa nuo asennelukemat.

Tällaisessa unelmien Suomessa suurin osa vastaisi uskovansa henkilökohtaisen vaurastumisensa olevan mahdollista omin toimin eikä arvalla. Eli työnteolla, yrittäjyydellä, sijoituksilla tai näiden yhdistelmällä. Vain ~0,000000053638% vastaisi sen olevan todennäköisintä lottoamalla.

Siinä olisi lottokansalle innostavampi suomalainen unelma.

Aatetta, ratkaisuja ja ideoita

Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.

Kommentoi

Yksi kommentti artikkeliin Suomalainen unelma

  1. Julle sanoo:

    Siinä, jos joku unelmoi Suomelle jotain huomattavasti parempia aikoja uusmarxistis-valhedemokraattisissa EU/EMU-oloissa, on jotain samaa, kun Erkki odotteli loton päävoittoa, vaikka ei edes pelannut sitä.

Tietoa kirjoittajasta

Lundstedt Tero

Tero Lundstedt

Sisältöjohtaja

+358 44 304 4350

Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta. Hän toimii myös Finnish Yearbook of International Law-julkaisusarjan toimittajana ja on Helsinki Law Academyn perustajajäsen ja lakiasiainpäällikkö.

single.php