Veropäivän teeskennelty positiivinen energia

Veropäivän esityöt

Kuten muutkin arkijärjen vastaiset rituaalit, veropäivä tarvitsee jokavuotisen pönkityksensä.

Se viikko, johon veropäivä osuu, alkaa yleensä verottajan julkaisemalla – ja medioiden innokkaasti levittämällä – gallupilla, jossa johdattelevilla kysymyksillä pyritään pääsemään mahdollisimman korkeisiin lukemiin veronmaksumyönteisyydessä. Tästä johdetaan sitten otsikoita, kuten “Suomalaiset tykkäävät verojen maksamisesta yhtä paljon kuin ennenkin” ja pohjustetaan kansaa hyville verofiiliksille ennen itse veropäivää.

Verottajan kyselystä tehdyissä klikkiotsikoissa vältellään aktiivisesti erittelemästä vastaajaryhmiä, vaikka gallupista on nämä kaikki helposti saatavissa. 

Tosiasiassa tärkeimmissä kysymyksissä kuten “Maksan mielellään veroni” tai “Olen usein vihainen tai turhautunut siitä, että joudun maksamaan niin paljon veroja” näemme veronmaksuhalukkuuden laskevan nopeasti ylemmissä tuloluokissa.

Suomalaisten veronmaksuhalukkuus ja iloinen veronmaksajuus ovat myyttejä.

Tosiasiassa vain 34% tienaa sen verran, että kannattelee hyvinvointivaltiota tuloillaan. 9% pääsee suunnilleen plus-miinus-nollaan ja 57% on tulonsiirtojen saamapuolella. 

Jos haluaisimme todella pureutua suomalaisten “veronmaksurotiin” niin jutuissa kannattaisi keskittyä enemmän heihin, joihin nopeasti jyrkkenevä ja maailman raskaimpiin kuuluva ansiotulojen veroprogressio puree.

Uutisoinnissa jää toinenkin asia mainitsematta: samassa kyselyssä väitteestä “Verorahoja tuhlataan vääriin kohteisiin” eri mieltä oli vain 19% vastaajista. 

Mielestäni tuosta olisi saanut iloisille veronmaksajalukijoille vähän paremman otsikon.

Varsinaisen veropäivän rituaali

Veropäivän tirkistely oli osittaisella tauolla vuosina 2018-2020, kun hyvätuloiset saivat kiellettyä nimensä luovuttamisen medioille EU:n tietosuoja-asetuksen perusteella.

Medioille tämä ei käynyt, vaan ne valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen, joka päätti vuonna 2021 että nimet täytyy luovuttaa medialle pyynnöstä. Veropäivä palasikin entiseen kukoistukseensa vuonna 2022.

Veropäivän koittaessa medioiden aamu alkaa uskontunnustukseen vertautuvalla itsetutkiskelulla siitä, miten tärkeää verotietojen julkaisu on yleisesti sekä miten hyvän päätöksen hallinto-oikeus teki.

Samassa yhteydessä toistetaan vielä verottajan gallupin tuloksia ja muistutetaan suomalaisten korkeasta veromoraalista – joka on siis suurelta osin median itsensä luoma ja ylläpitämä myytti.

Sitten onkin lähes kirjaimellisesti loputtomien klikkiotsikoiden aika, joissa esimerkiksi vertaillaan eri somevaikuttajien tuloja tai laitetaan julkisuuden henkilö selittelemään erikoisen isoja tai pieniä tulojaan.

Todellisuudessa veropäivä on median lypsylehmä, jota enemmistö ei kannata.

Vuoden 2019 kyselyssä enemmistö vastaajista kannatti ihmisten oikeutta yksityisyyteen, eli estää verotietojensa julkaisu mediassa. Veropäivän myyminen jonain suomalaisen veronmaksuinnokkuuden ilmentymänä on siten mielikuvamarkkinointia, eikä vastaa todellisuutta. 

Kanavoidaan veropäivän negatiivinen energia johonkin hyödyllisempään

Veropäivänä meidän kannattaa tirkistelyn sijaan miettiä suomalaisen verotuksen kokonaisukuvaa. 

Jos suomalaisten veronmaksuhalukkuus on verottajalle ja päättäjillemme todella tärkeää, niin meidän tulee huomioida, ettei järjestelmä kohtele ihmisiä läheskään tasavertaisesti. Jos haluamme olla oikeasti iloisten veronmaksajien valtakunta niin maailmanmestaruusluokan progression on mentävä – kaikki muu on itsepetosta. 

Ansiotuloverotuksen tasavero tasaisi pelikentän ja tekisi veronmaksuhalukkuudesta tai verotuksen kohtuullisesta tasosta keskustelusta vähemmän abstraktia ja absurdia.

Toinen tärkeä nosto on tuo todella hälyttävä kyselytulos, jossa alle viidennes vastaajista koki ettei verorahoja tuhlata vääriin kohteisiin. 

Muiden rahoilla pelatessa pitäisi olla erityisen tarkkana, mutta päinvastoin tuntuu että Suomessa varsinkin viimeisten 15 nollakasvuvuoden aikana moraalikato on ollut melkoinen.

Valtion pysyviä menoja paisutetaan aina vain ja kun veroastetta ei enää uskalleta nostaa, asiat rahoitetaan velanotolla – eli ajallisesti siirretyllä verotuksella.

Näin veropäivän kunniaksi haluankin siis muistuttaa, että kansan enemmistö ei halua tätä tirkistelyä, nettomaksajat eivät tykkää maksaa tukahduttavaa progressiota, ja kaikki tietävät valtion tuhlaavan rahaa vääriin kohteisiin.