Eurooppa on alkanut jäädä vaarallisesti jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta suuren mittakaavan yrittäjyydessä. Tällä on negatiivisia vaikutuksia talouskasvun ohella erityisesti työllisyyteen. Yhteiseurooppalaisen sekä kansallisen päätöksenteon olisi hyvä huomioida ajoissa vähemmän rajoittavan ja verotuksellisesti yritysmyönteisten uudistusten merkitys, edistää yhteismarkkinoita entisestään, sekä poistaa yrittäjyyden esteitä naisvaltaisilla aloilla.
Takamatka on pitkä – Euroopan pitää kiriä yrittäjyydessä
Eurooppa on perinteisesti ollut kansainvälisesti vertaillen edelläkävijä teknologiassa ja yrittäjyydessä, mutta nykyään se alkaa olla altavastaajana monessa mielessä. Asiantilan muuttaminen alkaa siitä, että ymmärrämme paremmin maanosan taantumisen syyt.
European Centre for Entrepreneurship and Policy Reform tutki yrittäjyyttä, fokuksena niin sanotut “superyrittäjät” – lähes 2500 ihmistä maailmassa, jotka ovat rakentaneet yli miljardin dollarin arvoiset yritykset.
Tutkimalla tätä yrittäjien jäävuoren huippua, saatiin samalla hyödyllistä tietoa siitä, missä maissa on parhaat edellytykset vapaalle yrittämiselle.
Monissa Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, Kyproksella, Ruotsissa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa on paljon em. superyrittäjiä suhteessa maan väkilukuun. Mutta näiden viiden maan ulkopuolella Eurooppa ja sen maat ovat jääneet pahasti jälkeen.
Suurissa kansantalouksissa kuten Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa on selkeästi vähemmän superyrittäjiä. Vielä huonommin menee Itä- ja Etelä-Euroopassa, joissa kotimarkkinoiden koko rajoittaa usein yritysten kasvupotentiaalia.
Euroopassa on keskimäärin vain 0,8 superyrittäjää miljoonaa aikuista kohden. Esimerkiksi Kiina on meitä edellä sekä superyrittäjien absoluuttisessa määrässä että heidän suhteessaan aikuisväestöön (0,9). Yhdysvallat on jo aivan omassa luokassaan, 3,1 superyrittäjällä miljoonaa aikuista kohden.
Nordic Capital Advisorsin operatiivinen johtaja Klas Tikkanen kertoo heidän havainneen voimakkaan linkin superyrittäjien ja työllisyyden kasvun välillä. “Niissä maissa, joissa on eniten superyrittäjiä väkilukuun suhteutettuna on myös alin työttömyysaste. Korkeampi yrittäjyysaste linkittyy korkeampaan työllisyyteen kaikissa tuloluokissa, suurimman eli keskiluokan hyötyessä eniten”.
Selkeä enemmistö superyrittäjistä on miehiä. Naispuolisista superyrittäjistä suurin osa on Aasiassa (81), kun Pohjois-Amerikassa heitä on 29 ja Euroopassa huomionarvoisesti vain kahdeksan.
Tätä selittää osittain se, että Euroopassa on liuta säännöksiä, jotka estävät yrityksiä menestymästä naisten usein hallitsemilla talouden osilla – terveydenhuollossa, koulutuksessa ja vanhustenhoidossa. Aasia, erityisesti Kiina, on avoimempi yksityisille yrityksille näillä aloilla. Tästä syystä muutoin tasa-arvoinen Eurooppa on erityisen kaukana naisten yrittäjyydestä.
Huippuyrittäjyys on tärkeää tulevaisuuden työpaikkojen luomiselle. Tätä tarvitaan kaikkialla maailmassa aikana, jolloin monet vanhat työpaikat ovat vanhentuneita tai vanhentumassa.
Vertailemalla maailman maita huomaamme, että vahvat omistusoikeudet, vähemmät rajoitukset liiketoiminnalle, alhaisemmat voittojen ja pääomatulojen verot, sekä parempi koulutus korreloivat paljon kasvua ja työpaikkoja generoivien yrittäjien määrään.
Eurooppalaisten päättäjien tulisikin keskittyä yritysmyönteisten uudistusten tekemiseen, yhteismarkkinoiden yhdentymisen edistämiseen, sekä yrittäjyyden esteiden poistamiseen naisvaltaisilla aloilla.
Seuraavissa maissa on eniten menestyviä yrittäjiä – jotka ovat luoneet vähintään miljardin dollarin arvoisen yrityksen – miljoonaa 15–64-vuotiasta asukasta kohden.
Singapore (4.7)
Sveitsi (4.1)
Kypros (3,6)
Yhdysvallat (3.1)
Israel (2,6)
Ruotsi (2,0)
Irlanti (1,9)
Australia (1,8)
Iso-Britannia (1,8)
Kanada (1,7)
Kiina (0,9)
Euroopan keskiarvo (0,8)
Japani (0,7)
Etelä-Korea (0,7)
Aatetta, ratkaisuja ja ideoita
Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.
Tietoa kirjoittajasta
Nima Sanandaji
Nima Sanandaji on kurditaustainen ruotsalaistutkija, joka on julkaissut lukuisia kirjoja eri yhteiskunnallisista aiheista. Sanandaji on tunnettu kirjailija ja ja väittelijä niin kotimaassaan kuin kansainvälisesti. Sanandaji on polymeeritekniikan tohtori Tukholman Kungliga Tekniska högskolanista.
Tohtori Nima Sanandaji toimii European Centre for Entrepreneurship and Policy Reformin (ECEPR) johtajana ja on kirjoittanut yhteensä 30 kirjaa yrittäjyydestä, teknologiasta ja yhteiskunnasta.
Yksi kommentti artikkeliin Superyrittäjät kasvun vetureina
Suomea ei ole järkevää verrata suurvaltoihin ja ylipäätään valtioihin joissa asuu useita kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä. Noissa maissa kaikki volyymit ovat tyystin eri mittaluokkaa kun meillä Suomessa.
Geriatrinen ja kutistuva Suomen kansa kamppailee selvitymisestään näillä soilla ja salomailla. Meillä ei ole käytännössä sisämarkkinoita, noin 5 miljoonan hengen kansasta josta huomattava osa on pienituloisia eläkeläisiä, ei menestyskasvua synny. Ulkomarkkinoilla jyllääminen vaatii taas… paljon. Kansainvälinen kilpailu on ankaraa ja sillä kentällä peliä hallitsevat pohjois-amerikkalaiset, japanilaiset, korealaiset ja länsi-eurooppalaiset. Pohjoismaista Ruotsi menestyy ylivoimaisesti parhaiten.
Suomi on tällä hetkellä kurssilla kohti haaksirikkoa ja sen kurssin muuttaminen vaatisi sen että tästä maasta tulisi kuin taikaiskusta vetovoimainen ulkomaisille tekijöille ja investoinneille. Mutta ei lupaavalta näytä. Maantieteellinen sijaintimme on huono, olemme kaukana kaikesta. NATO-jäsenyys puoltaa sitä että maamme turvallisuustilanne on huomattavasti parempi Venäjän rajanaapurina kuin ennen jäsenyyttä, mutta olemme periferiaa jossa on ikävä ilmasto, ikäviä rumia ihmisiä jotka puhuvat käsittämätöntä kieltä. Emme ole niinkään sympaattisia skandinaaveja kun itäisiin heimoihin polveutuvia jurnuttajia. Köyhyyden ja sotien traumat ja Venäjän läheisyys ovat muokanneet suomalaisista henkisen kurjuuden riuduttamia epäsosiaalisia pessimistejä.
Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmassa näytettäisiin vihreää valoa ”arjalaisille insinööreille” Saksasta, mutta tämä vain kertoo siitä kuinka pallo hukassa ollaan. Hyvin koulutetut huippuosaajat lisäävät vain vauhtia Suomen kohdalla suunnatessaan Piilaaksoon ta muualle länteen. Meidän osamme on tyytyä ihmisiin joita tänne suvaitsee tulla ja yrittää tehdä heidän olosna tervetulleiksi, muussa tapauksessa hekin kylläsyvät pian ja pyrkivät täältä pois heti kun mahdollista.