Holhousvaltio Suomessa ja Nanny State Indeksi

Holhousvaltion tila Euroopassa

Nanny State Indeksi vertailee Euroopan maiden holhouksen määrää ja laittaa maat järjestykseen niiden holhousasteen mukaan. Tuoreen Indeksin maalaama suuri kuva on, että kaikenlainen holhous lisääntyy EU- ja ETA-maissa. Kierre nostaa hintoja ja polkee ihmisten vapauksia. Valtion kautta tapahtuva moralisointi on myös loogisesti järjetöntä, koska valtio ei voi tietää jokaisen yksilön kohdalla – eikä oikeastaan yhdenkään yksilön kohdalla – minkälainen on hyvä elämä. Siksi sen ei tulisi pyrkiä tässä asiassa meitä neuvomaan. 

Ylenpalttista holhoamista perustellaan aina kansanterveydellä, mutta Nanny State Indeksin luvut osoittavat kiistatta, että holhouksella ja hyvällä kansanterveydellä ei ole yhteyttä. Myös kieltolaeista löytyy tutkimustuloksia, jotka osoittavat aina samaan suuntaan: Asioiden kieltäminen johtaa laittoman toiminnan lisääntymiseen, moraalin rappeutumiseen, sekä useimmiten kielletyn aineen kulutuksen kasvuun. 

Lainsäädännöllinen moralisointi – verrattuna esimerkiksi kansanterveydelliseen valituskampanjaan – on ikävää myös lain yleisen kunnioittamisen kannalta. Jos lakia ei koeta legitiimiksi, sitä helposti kierretään. Ja lait, joita kierretään, rapauttavat yleistä lainkuuliaisuutta. 

Suomi Nanny State Indeksissä

Suomi nousee esiin Nanny State Indeksissä alkoholilainsäädännön ansiosta, joka on huonolla tolalla. Korkea verotus ensinnäkin rankaisee köyhiä. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna alkoholiverotuksemme on jo Norjaakin korkeampaa, ylittäen EU:n keskiarvon 91 prosentilla. 

Seurauksena oleva hintaralli Viroon vie suuren osan niistä veroeuroista, joilla ongelmakäyttäjien alkoholin haittoja voitaisiin kompensoida. EU-jäsenyys, alkoholimonopoli ja alemman hintatason naapurimaa kun ei ole mitenkään ihanteellinen yhdistelmä. Sen seurauksena Suomen toistuvat alkoholiveron korotukset ovat lähinnä itsepetosta. Alkoholin kokonaiskulutukseen tai verokertymään ne eivät juuri vaikuta. 

Suomen anniskelulait ovat myös aivan oma lukunsa. Joku saattaakin muistaa koomisen näytelmän vuoden takaa, jossa Pien baari lisäsi pipetillä vesitippoja tuoppeihin tehdäkseen niistä laillisia noutojuomia. Baarista ostamaansa tuoppia ei aiemmin myöskään saanut itse kantaa jalkakäytävän yli saman baarin terassille, vaan se tuli jättää “anniskelujuomien siirtopisteelle”, josta henkilökunta tarjoili sen pöytiin.

Useiden gallupien mukaan Suomalaisten selkeä enemmistö haluaisi vähemmän alkoholi-sääntelyä ja viinit Alkon sijaan ruokakauppoihin. Sipilän hallitus päätti vastata paineeseen muuttamalla alkoholilakia vuoden 2018 alusta. Muutoksien seurauksena kaupoissa sai myydä 5,5% alkoholijuomia, baarit saivat jälleen mainostaa happy houreja, ravintoloiden aukioloajat vapautuivat hieman, edellä mainitusta “siirtopiste” toiminnasta terasseilla luovuttiin ja Alkon aukioloajat pitenivät tunnilla. 

Vuoden 2018 muutokset olivat oikeansuuntaisia. Mutta se, että ne vaikuttivat meille merkittäviltä, kertoo ainoastaan siitä miten kuristavaan holhoamiseen olemme tottuneita. Suomeen jäi edelleen yksi Euroopan tiukimmin säänneltyjä alkoholimarkkinoita ja ykkössijamme Nanny State Indeksissä säilyi ennallaan vuoden 2019 julkaisussa. 

Alkoholilain muutosten vaatimattomuudesta huolimatta kannanottoja kuultiin muun muassa THL:n suunnalta, joka ennusti kulutuksen kasvavan muutosten seurauksina 6%. Tosiasiassa kulutus laski. Samaan sarjaan menee Alkon tilaama selvitys alkoholihaittojen kasvusta. Ennustettuja haittoja ei ole ilmennyt. Lisäksi tulee huomioida että Alkon selvityksen kirjoittajiksi valittiin ainoastaan henkilöitä alkoholimonopolin omaavista maista. 

Haittaverot Suomessa

Suomen elintarvikkeisiin kohdistuvat haittaverot, tupakkaverotus sekä tupakoinnin muu kontrollointi ovat suunnilleen EU:n keskiarvoa. 

Niin sanottu herkkuvero, joka kohdistui makeisiin ja jäätelöön, poistui vuoden 2017 alusta. Virvoitusjuomavero sen sijaan on yhä olemassa. Se verottaa raskaammin sokeroituja virvoitusjuomia ja kevyemmin muita makeutusaineita sisältäviä juomia. Verotustapa ja määrä ovat suunnilleen EU:n keskiarvon mukaisia. 

Koronasta seuranneet rajoitukset

Suomi ei ole ollut yksin asettamiensa koronarajoitusten kanssa, päinvastoin. Ravintoloiden ja baarien täyssulut, sekä aukioloajojen rajoitukset on perusteltu kansanterveydellä. Suuri osa suomalaisista on ne hyväksyneet, mutta vain poikkeusolojen vuoksi ja niiden ajaksi. 

Kaikenlaisten rajoitusten tuleekin olla ainoastaan niin mittavia kuin on tarpeellista ja koska niiden oikeutus linkittyy poikkeusoloihin, ne tulee poistaa välittömästi kun se on turvallista. Koronarajoitusten poistuessa olisi erinomainen aika käydä laajempaakin keskustelua alkoholipolitiikasta, missä kansa näyttää olevan selkeästi liberaalimpaa kuin päättäjänsä. Esimerkiksi alkoholirajoitusten yleistä väljentämistä kannattaa liki kolme kertaa suurempi osuus väestöstä kuin niiden kiristämistä. 

Koronapandemia olisi ollut hyvä aika edistää kotimaisten pienpanimoiden etämyyntiä, joita nykyinen lainsäädäntö kohtelee selvästi ankarammin kuin Eurooppalaisia kilpailijoitaan. Tätä käsittelevä esitys kuitenkin hukkui hallituksessa muiden koronatoimien alle, mikä oli harmillinen, hukattu mahdollisuus.

Loppupäätelmiä

Nanny State Indeksin sisältämä hyödyllinen maavertailu herättää kysymyksiä omasta järjestelmästämme. Suomessa on, erityisesti alkoholin osalta, yksi Euroopan holhoavimmista järjestelmistä. Onko tämä tarkoituksenmukaista ja miten tähän on päädytty? 

Tilastot kertovat, että Suomessa juodaan EU:n keskiarvoa vähemmän ja meillä tapahtuu myös alkoholiin liittyviä kuolemantapauksia vähemmän. Suomen malli, jossa koko väestö rinnastetaan alkoholin ongelmakäyttäjiin on huono ohjenuora lainsäädännölle, varsinkin kun holhouksella ja kansanterveydellä ei ole todennettavissa olevaa yhteyttä. 

Valtion moralisointi tai hellä holhous suhteessa alkoholiin ei vaikuta ongelmakäyttäjiin. Sen sijaan se tekee siitä ylivoimaiselle enemmistölle kalliimpaa ja hankalampaa. Ainoat voittajat ovat Viro ja enenevissä määrin myös Latvia. Kuten muidenkin Euroopan maiden, meidän tulee alkaa tehdä alkoholilainsäädäntöämme enemmistön ja kansantalouden etua ajatellen.