Kapitalismin lopettamisesta on tullut Suomessa näkyvä poliittinen teema. Tämän totalitarismiin johtavan tavoitteen salonkikelpoistuminen jopa maan ykkösrivin poliitikkojen keskuudessa on merkittävä uhka suomalaisten hyvinvoinnille.
Taannoisessa linjapuheessaan vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson totesi, että kapitalismin vastakohta on demokratia. Samalla viikolla myös vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh vaati kapitalismin lopettamista ja siirtymistä ekologiseen sosialismiin.
Kapitalismin loppu on hyvinvoinnin loppu
Kummankaan keskeinen teesi ei ole pelkästään väärin, vaan ne edustavat ääriajattelua, joka levitessään uhkaa liberaalia demokratiaa. Ääriajattelua, joka todeksi tultuaan lopettaa länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisilleen takaamat ihmisoikeudet.
Historiallisesti yksityisen omistusoikeuden ja vapaiden markkinoiden, kapitalismin, lopettamista kokeilleet yhteiskunnat ovat ajautuneet ennen pitkää demokratian lakkauttamiseen. Esimerkkejä viimeisen sadan vuoden ajalta löytyy runsaasti. Esimerkiksi vanhassa itäblokissa, Kuubassa ja Venezuelassa vallanpitäjä onnistui lietsomaan kansan luokkataisteluun ministeri Anderssonin nyt toisintamalla antikapitalistisella retoriikalla. Seuraukset olivat, ja ovat edelleen, kammottavia.
Mitä tulee ympäristöhaittojen torjumiseen, kapitalistiset maat ovat avainasemassa globaaleja ympäristöongelmia ratkottaessa. Samalla antikapitalistisissa yhteiskuntakokeiluissa kärsitään nälkää sekä puutetta lääkkeistä, poljetaan perusoikeuksia ja pahimmillaan kuollaan institutionaalisen väkivallan seurauksena. Kun ihmisen aika kuluu hengissä pysymiseen, ei hänellä riitä aikaa ympäristöongelmista huolehtimiseen.
Demokratia tarvitsee kapitalismia
Tavoitteena kapitalismin lakkauttamiseen sisältyy lähtökohtaisesti omistusoikeuden jyrkkä rajoittaminen tai sen lopettaminen kokonaan. Paljon ihmisoikeuksista puhuvilla opetusministeri Anderssonilla ja puheenjohtaja Sheikhillä näyttääkin unohtuneen, että oikeus omaisuuteen on YK:n ihmisoikeujulistukseen kirjattu ihmisoikeus.
Kapitalismin lopettaminen on historiallisesti myös lopettanut monia muitakin ihmisoikeuksia. Antikapitalistisen viestin saadessa jalansijaa yhteiskunnassa oikeus riittävään elintasoon, oikeus osallistua poliittiseen päätöksentekoon, mielipiteenvapaus ja sananvapaus saavat aina väistyä vallanpitäjän idealismin tieltä.
Ei kapitalismi täydellistä ole, kuten ei mikään muukaan ihmisen keksintö. Mutta se on silti parempi kuin jo mittaamattomaan kurjuuteen johtajava antikapitalistinen polku. Yhteiskunnallisilta vaikuttajilta, erityisesti ministeriltä, on vastuutonta käyttää asemaansa tällaisen ääriaatteen edistämiseen.
Kapitalismi ei ole demokratian vastakohta. Kapitalismi on demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan edellytys.
Aatetta, ratkaisuja ja ideoita
Aate- ja ideakirjoituksissa käsittelemme nyky-yhteiskuntaan sekä poliittiseen päätöksentekoon sopivia ratkaisuja klassisen liberalismin viitekehyksestä.
Tietoa kirjoittajasta
Tere Sammallahti
Tere on vapautta rakastava kansalaisvaikuttaja, some-asiantuntija ja kokoomus-poliitikko. Hän toimi Liberan sisältöjohtajana vuosina 2019-2020.
4 kommenttia artikkeliin Nukkuiko opetusministeri Andersson historian tunnilla? – Kapitalismista luopuminen johtaa totalitarismiin
”Ei kapitalismi täydellistä ole, kuten ei mikään muukaan ihmisen keksintö.”
Tähän liittyen olisi mielenkiintoista kuulla Liberan ehdotukset vaikkapa varallisuuden keskittymisen korjaamiseksi.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001901348.html
… tai sitten Andersson ei melko ilmiselvästi tarkoittanut mitään tuosta, mitä Tere väittää hänen tarkoittaneen, vaan sitä, että nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa vallitsee jo globaalikapitalistinen talousvallan vastakkainasettelu demokraattisen oikeusvaltion kanssa ja siten jälkimmäistä edustavan julkisen vallan tehtäväksi tulee luonnollisesti suitsia markkinataloutta ja eritoten siinä ilmenevää kapitalistista valtaa niin, että kokonaisuus tuottaa pitkällä tähtäimellä hyvinvointia ja ihmisoikeuksien ylläpitoa parhaiten kaikille. Vasemmistoliitolla on tästä tehtävästä toki oma painotuksensa.
Onko Tere tästä samaa vai eri mieltä?
Vai jatkaako Tere mieluummin vain olkiukkoilua ja Liberan aseman tuhoamista varteenotettavana yhteiskunnallisena keskustelijana?
Jutun otsikkokin on pielessä. Sisältöä paremmin kuvaava otsikko kuuluisi: ”Nukkuiko Tere äidinkielen luetun ymmärtämisen tunnilla? Sammallahden valitseminen johtaa Liberan brändin inflaatioon.”
Ihan hyvin kirjoitettu Tereltä, kiitos.
Näyttää siltä, että kommunismin ja sosialismin ihannoinnin mahdollistaa hyvinvointi. Hyvinvointi on seurausta kehityksestä ja hyvinvointi on hyvä asia. Lieveilmiönä on myös, mm. se, että voidaan romantisoida vaikkapa sosialismia.
On kyllä aika vaikea uskoa, että sosialismi saisi suurempaa jalansijaa yhtään missään. Systeemiissä on sisäänrakennettuna jonkinlainen varoventtiili. Voi siis höpöttää sosialismista mutta homma kusee itsestään kun alkaa saamaan liikaa valtaa 🙂
On tervettä kapitalismia joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, ja sitten oligarkki-kapitalismia joka rakentuu psykopaattiselle ahneudelle. Jälkimmäinen on alkanut vallata alaa vähän siellä sun täällä.
Koska suurin osa ihmisistä on älyllisesti vajavaisia, ei aiheesta synny fiksua keskustelua. Joko ollaan tulipalo-kommunisteja tai riistokapitalisteja.
Suomessa yrittäminen on monella tapaa hankalaa, etenkin jos yrityksen kohderyhmänä on kotimaa. Suomen markkinat ovat surullisen pienet ja kansa varsin kitsasta. Tuotteista ja palveluista ei mielellään makseta. Korkeiden kustannusten takia hintalappu on kaikelle iso. Vaikka suomalaisilla on monilla aloilla isommat palkat kun keski-eurooppalaisilla, on se laiha lohtu kun leipä maksaa kolmatta euroa ja bensalitra melkein kaksi euroa.
Yrittäjä joutuu satsaamaan ja ottamaan riskejä. Hän vastaa yrityksen menestyksestä, työntekijöitsä ja asiakas-suhteista. Rehellinen pienyrittäjä ei Suomessa rikastu mutta sairastuu usein burnoutiin.
Sitten on suuret valtion yritykset ja metsäteollisuuden jättiläiset jotka pelaavat aivan omilla säännöillään, ja nimenomaan siellä ylimmillä portailla. Tulosvastuu ei koske miljoonia tienaavia toimitusjohtajia jotka ajavat firmoja konkurssin partaalle ja tuhansia työntekijöitä kilometritehtaalle.
Sitten tietysti kansainväliset teknoyritykset jotka ovat sementoineet valtansa sen kaltaiseksi ettei heitä pysäytä mitkään lait. He ovat haalineet itselleen yhteiskuntien tieto-infran ja tehneet itsestään näin ollen korvaamattomia. Kaksi tämän hetken merkittävintä teknologia- ja talous-mahtia, Yhdysvallat ja Kiina dominoivat planeettaamme ilman että muilla on siihen mitään urputtamista. Eurooppa on sakottanut milloin Googlea ja milloin Facebookia, mutta ne rahat ovat kyseisille yhtiöille karkkirahaa. Huawein valtaa yritetään rajata, mutta se on myöhäistä. Kiinalaisjätti on niin monessa mukana että on turha parkua kun huonot on houkkelissa.
Jos haluat olla olemassa tämän päivän yhteiskunnassa, sinulla on parasta olla älypuhelin. Mutta se pitää sitten päivttää vähintään joka kolmas vuosi ja kirjautuminen on pakollista jos tekee mieli hoitaa asioitaan byrokratian viidakossa. Ihmiset kahlitaan yhä enemmän teknologiaan ja heidän vapautensa ja yksityisyytensä viedään. Uusi uljas maailma on Neuvostokommunismin ja kapitalimsin hybridi.