Suomen alkoholipolitiikka – Kansallisurheiluna kieltäminen

Suomi on keskellä todennäköisesti vuosisadan pahinta talouskriisiä. Näin ollen kotimaisen liiketoimintaympäristön sekä työllisyysasteen parantaminen on tärkeämmässä asemassa kuin koskaan. Silti edes alkoholin etämyynnin ja kotiinkuljetuksen sallimisen kaltaiset matalalla roikkuvat hedelmät eivät tunnu kelpaavan hallitukselle, jonka työllisyystavoite karkaa jatkuvasti kauemmas.

Etämyynti on sallittua kaikille, paitsi suomalaiselle yrittäjälle

Suomalainen kuluttaja voi tilata esimerkiksi espanjalaisen pienpanimon, italialaisen viinitilan tai saksalaisen viinatehtaan tuotteet suoraan kotiin haluamastaan ulkomaisesta verkkokaupasta. Mutta suomalaiset pienpanimot tai ravintolat eivät saa etämyydä tai toimittaa alkoholituotteitaan kotimaisille asiakkailleen.

Tuttuna poikkeuksena sääntöön on tietysti oma näennäismonopoliyhtiömme Alko, jonka verkkokaupasta voi etätilata alkoholia mille tahansa sen lukuisista noutopisteistä. Kirjavaan noutopisteiden joukkoon kuuluu mm. erilaiset kukkakaupat, kylpylä, kirjakauppa, kodinkonekauppa, matkatoimisto ja muut yritykset, joiden mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaansa alkoholin vähittäiskaupan puolelle Alkon lobbauskoneisto on vastustanut jo vuosikymmeniä.

Yksi suomalaisen monopolijärjestelmän erikoisuuksista on myös se, ettei mikään taho puolusta Alkon monopolia niin omistautuneesti kuin epäpoliittisuuden ihanteen hylänneet virkamiehet sekä veikkausvaroilla elävät kotimaiset raittiusjärjestöt. Niiden ylläpitämässä kaanonissa hittituotteinaan kirkkaita viinoja suomalaisille myyvä Alko on hyvän alkoholipolitiikan viimeinen puolustuslinja, mutta ajatuskin muiden yritysten myymästä alkoholista on mitä moniulotteisin uhka kansanterveydelle, erityisesti lapsille ja nuorille.

Uuden vuosikymmenen raittiuspropagandassa viisi euroa pullolta maksavan pienpanimo-oluen nauttiminen ja seuraavana aamuna selvänä töihin meneminen yritetään kehystää ”luksustissuttelu”-nimiseksi ongelmaksi. Samoin etätilaaminen ja kotitoimituksen väitetään aiheuttavan merkittäviä haittoja siinä, missä Alkolle annettu etämyyntioikeus, edustaa ”kansanterveysperusteista alkoholipolitiikkaa”, kuten Alkon äänitorvena tunnettu Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry tiedotteessaan taannoin ilmaisi.

Kansallisurheiluna kieltäminen

Suomalainen panimo- tai tislaamoyrittäjä saisi kyllä etämyydä tuotteitaan ulkomaille. Mutta koska suomalaisilta, ja vain suomalaisilta, yrittäjiltä on kielletty alkoholin mainostaminen, ovat jopa ympäri maailmaa palkintoja voittavat suomalaisen alkoholituotteet markkinoilla alakynnessä. Kun kilpailijat tavoittavat kuluttajat nettimainonnalla, joutuu suomalainen yrittäjä poistamaan jopa ansaitsemansa kehut nettisivuiltaan.

Jokainen voi kuvitella, että tislaamoyrityksen kasvattaminen kotimarkkinoilla pelkän Alkon myynnin varassa on tarpeeksi haastavaa. Mutta se, että kotimainen sääntely pakottaa vientipuolellakin suomalaisen yrittäjän suurten tukkuliikkeiden vasalliksi, on jo tahallista kiusantekoa.

Varsinkin korona-epidemian alla on ollut hämmästyttävää seurata, kuinka nopeasti anniskeluun liittyviä lakeja on saatu kiristettyä, mutta kuinka hidasta vapauttaminen on ollut. Ravintolat suljettiin parissa viikossa, mutta etämyynnin vapauttamista ei kuukausia jatkuneista pyynnöistä huolimatta otettu STM:ssä edes käsittelyyn.

Toukokuussa hallitus jopa kaatoi eduskunnalle tuodun esityksen etämyynnistä ja lupasi tehdä oman esityksensä aiheesta. Reilua kuukautta myöhemmin hallituksen esitystä ei ole kuulunut. Nyt eduskunta valmistautuu kesälomille lähtöön jättäen lupauksista huolimatta luvatut esitykset etämyynnin vapauttamisesta tekemättä.

Miksi rajoittaminen onnistuu, mutta salliminen ei?

Alkoholivalvonnan suhteen virkakoneistomme on viritetty äärimmilleen. Kun Ruosniemen panimolla keksittiin aukaista olutmyymälän drive-in-piste, viranomaiselta kesti kaksi tuntia kieltää uusi innovaatio. Espoon oma panimo perusti myymäläauton, mutta ravintolassa kiertävän sillivoileivän hengessä sen myynnistä puolet pitää tulla muualta kuin oluesta. Samalla, kun Alko myy Leijona-viinaa kukkakaupan kautta, mittaa baariyrittäjä pipetillä vettä ulosmyytävään ykkösoluttuoppiin ja ravintolayrittäjät rukoilevat mahdollisuutta viinin ulosmyyntiin.

Kun Valamon luostari tarvitsee Valamon luostarin kirkkoviiniä, täytyy tilaus tehdä Alkosta. Alko puolestaan tilaa viinin Valamon luostarilta, joka toimittaa tekemänsä kirkkoviinin Alkon keskusvarastolle. Sieltä viini toimitetaan Valamon luostaria lähimpänä sijaitsevaan Alkoon, josta Valamon luostarin henkilökunta voi noutaa itse itseltään tilaamansa Valamon luostarin kirkkoviinin. Kenen hyvinvointia tällainen lainsäätäjän ohjaama Kummeli-sketsi mahtaa parantaa?

Millä tahansa hyvin toimivalla talousalueella lainsäätäjä ja viranomainen yrittävät taata kansalaisille mahdollisimman laajan elinkeinovapauden. Suomessa panimo- ja ravintola-alan sääntely taas on pakottanut alan yrittäjät etsimään laista porsaanreikiä henkensä pitimiksi.

Kun asiaa kysyy viranomaisilta tai poliitikoilta, ei yksikään osaa kertoa vakavalla naamalla perustetta sille, miksi tilanteen täytyy olla näin käsittämättömän vaikea?

Helppoja työpaikkoja alkoholilakia keventämällä

Suomalainen alkoholiverotus on EU-maiden korkeinta, ylittäen EU:n keskiarvon 91 prosentilla. Alkoholisääntelymme on sanalla sanoen absurdia ja asettaa kotimaiset ravintolat, panimot, tislaamot, tapahtumajärjestäjät ja matkailuyritykset työntekijöineen tarpeettoman heikkoon asemaan.

Kaikkien edellä mainittujen kannustinvaikutusten myötä suomalaiset kuluttajat, yritykset ja kansantalous kärsivät. Yksikään suomalainen ei voita tässä nykyisessä järjestelyssä, jonka kiertäminen onnistuu menemällä ulkomaisen alkoholikaupan nettisivuille ja tilaamalla sieltä halutut tuotteen puoleen hintaan suomalaiseen vähittäismyyjään verrattuna.

Jos tilanne jatkuu, yhä useampi kotimainen yritys joutuu joko lopettamaan tai siirtämään toimintansa ulkomaille. Pienpanimokentältä kuuluu jo huhuja panimoiden välisistä yhteistyökuvioista, joiden myötä useamman panimon liiketoiminta siirretään yhteisoperaationa Viroon. Samalla ovenavauksella menee monta työpaikkaa ja vino pino veroeuroja.

Tilanne on korjattavissa mm. laskemalla alkoholiveroa, sallimalla etämyynti, kotitoimitukset, ulosmyyntioikeudet ja mainostaminen, sekä purkamalla muita myyntirajoituksia yleiseurooppalaisempaan suuntaan. Tämän pitäisi kiinnostaa poliitikkoja erityisesti nyt, kun työpaikoista ja veroeuroista on huutava pula.