Helsingin Sanomat esitti vaalikoneessaan väittämän “Suomessa tulee asettaa kansalaisille henkilökohtainen hiilibudjetti, jossa asetetaan hiilijalanjäljelle enimmäisraja.” Kaikki eduskunta-puolueiden puheenjohtajat torjuvat ajatuksen. Kysymys on outo, sillä henkilökohtaisesta hiilibudjetista ei olla pahemmin puhuttu julkisuudessa. Sen kysyminen vaalikoneessa, johon tuhannet suomalaiset vastaavat, herättää myös paljon kysymyksiä.
Jos joku vastustaa tätä ideaa, onko hän vaalikoneen mukaan vähemmän vihreä? Miksi HS on edes päättänyt nostaa tämän hyvin marginaalisen idean julkiseen keskusteluun? Miten tämä idea toteutettaisiin käytännössä? Tähän viimeiseen kysymykseen on ainakin jonkinlainen vastaus.
Mitä henkilökohtainen hiilibudjetti tarkoittaa?
Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen on kuvaillut henkilökohtaista hiilibudjettia näin:
“…jokaisella maapallon asukkaalla olisi oma kiintiö, jota voisi kasvattaa vain ostamalla päästöoikeuksia toisilta kuluttajilta. Kokonaispäästö olisi rajoitettu, ja ylikulutukselle tulisi todellinen hinta. Suomalainen voisi toteuttaa Kanariansaarten talvilomansa tai argentiinalaisen häränpihvifiestan vain, mikäli ostaisi pakettimatkan tai pihvipaketin lisäksi tarvittavan määrän päästöoikeuksia vähemmän kuluttavilta, esimerkiksi tansanialaisilta.
Näin pääsisimme polulle, jolla erottaisimme tarpeellisen kulutuksen turhasta, fossiilienergiaan lukkiutuneesta kulutuksestamme. Henkilökohtaiset hiilibudjetit olisivat jo täysin toteuttavissa oleva järjestelmä nykyisellä digitaalisella osaamisella ja tiedonlouhintakapasiteetilla.”
Ensinnäkin, se että tämä idea on “täysin toteutettavissa” professori Linnasen ehdottamalla tavalla on hyvin kyseenalaista. Toisekseen, laskennan ja henkilökohtaisten allokaatioilla käytävän kaupankäynnin toteuttaminen vaatisi järkyttävää määrää byrokratiaa ja valvontaa. Suomi on pystynyt luomaan massiivisia byrokraattisia järjestelmiä ennenkin, mutta ehkä tämä ehdotettu uusi (kenties globaali) byrokratia voitaisiin kuitenkin unohtaa. On olemassa paljon parempiakin vaihtoehtoja päästöjen vähentämiselle. Yritysten päästökauppa ja hiilivero ovat vaihtoehtoja, jotka eivät vaadi jokaisen kuluttajan kulutuksen valvontaa, mutta ohjaavat heidän valintoja tekemällä korkeapäästöisestä kuluttamisesta kalliimpaa.
Tulevaisuuden vaalikoneet palvelisivat lukijoita paremmin, jos niissä esitettäisiin ympäristöaiheisia kysymyksiä, joista selviää ehdokkaiden ja puolueiden päättäväisyys tehdä jotakin ilmastonmuutokselle. Esimerkiksi HS:n samaisen vaalikoneen kysymys lihan haittaverosta on yksi tämän tapaisista kysymyksistä. Marginaaliset ja vaikeasti toteutettavat ideat, joita kaikki puolueet vastustavat, vain hämärtävät ilmastonmuutoksen torjunnasta käytävää keskustelua. Vaalikoneiden kysymykset pitäisi heijastaa ainakin jollain tavalla yhteiskunnallista keskustelua ja puolueiden välisiä juopia.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Coel Thomas
Coel Thomas on poliittisen sosiologian maisteri, aktivisti ja Vihreiden varavaltuutettu Helsingissä.
3 kommenttia artikkeliin Miksi HS kysyy vaalikoneessaan henkilökohtaisesta hiilibudjetista?
Suomessa ei aiheesta todellakaan kannattaa ottaa stressiä.Kina USA siinä suurimmat tekijät ilmastonmuutoksesta.
Kuka muistaa amerikkalaisen c-luokan tomintaelokuvan Demolition Man joskus 1990-luvun alussa? Leffan sankari sulatettiin cryo-tilasta vuosikymmenten jälkeen jolloin hänen kotikaupungistaan Los Angelesista oli tullut nimenmuutoksen (San Angeles) lisäksi, johtajansa mukaan muurahaisyhdyskunta jossa vallitsee täydellinen harmonia. Fossiiliset polttoaineet, tuliaseet, lihansyönti, kiroilu ja seksi olivat laissa ankarasti kiellettyjä. Lakia ylläpidettiin 100% kontrollilla joka ulottui tasan kaikkialle. Jos vaikka sadatteli vessassa tai suihkussa, niin robottiääni ilmoitti välittömästi niin ja niin monen creditin sakosta.
Tuolloin harvempi uskoi että tuollainen maailma voisi olla tulevaisuudessa totta, mutta nyt yli 20 vuotta myöhemmin elämme todellisuudessa jossa meidät on pakotettu käytännössä kiinnittymään teknologiaan joka kerää meistä tietoa kokoajan tehokkaammin ja tehokkaammin. Meitä profiloidaan sen mukaan miten nettiä käytämme. Ostoskäyttäytymisellä voidaan määritellä ihmisten omavastuu sairastumiseen. Alkoholin, savukkeiden ja epäterveellisen ruoan runsas ostaminen voidaan summata elintavoiksi jotka ovat johtaneet maksakirroosiin, keuhkosyöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Siinähän maksat sitten itse hoidot ja lääkkeet.
Aivan samalla tavalla suomalaisten autoilu, moottoripyöräily, moottoriveneily, moottorikelkkailu, moottorisahailu, ruohonleikkurin käyttö, takan ja saunan kiukaan lämmitys voidaan summata tietyn kokoiseksi hiilijalanjäljeksi. Ja sehän onnistuu sillä melkein kaikissa uusissa kulkuneuvoissa ja käyttövimpaimissa on sellaista teknologiaa joka voidaan soveltaa käyttäjiensä tiedonkeruuseen.
Näissä niin ihgun ihanissa nykymoderneissä älykodeissa ollaan kun mikroskoopin alla.
Aldouys Huxley varoitti jo 1930-luvulla globaalista diktatuurista jossa ihminen alistetaan huipputeknologialla. Ja niinhän onkin käynyt. Valtioiden johtajat eivät johda enää hevonpaskaa. Tätä sairaan perverssiä showta vetää Google, Microsoft ja Huawei. Heitä ei pysäytä kukaan, koska heidän valtansa ja voimansa ovat kasvaneet aivan liian suureksi. Miljardien dollarien sanktiot jostain moraalittomasta väärinkäytöksestä on joillekin noista kolmesta parkkisakko tuulilasissa, jos edes sitä.
Miksi helvetissä olemme antaneet asioiden luisua tähän? Olemme törsänneet luonnonvarat vähiin, tappaneet miljoonia lajeja sukupuutoon sekä myrkyttäneet maan, vesistöt ja ilman. Osittain silkkaa turhamaisuuttamme. Olemme tuhonneet omaa terveyttämme välttämällä vähäisintäkin fyysistä rasitusta ja ajamalla suustamme alas vaikka mitä roskaa.
Kuinka emme osaa kohtuullistaa ja tasapainottaa elintapaamme. Sillä tavalla emme joutuisi pohtimaan totaalista luopumista tietyistä asioista elämässämme ja saisimme planeetallemme reippaasti jatkoaikaa ja jopa mahdollisuuden selviytyä.
Tietenkin jokainen voi harkita omassa mielessään ajaako julkisilla maksullisen luo vai neliveto dieselimesellä ?