Ansiosidonnaisen työttömyysturvan korjaaminen pitää saada hallitusohjelmaan

Suomella on edessään seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen. Juuri kaatuneen sote-uudistuksen oppina voidaan ottaa se, että ei ole järkevää tähdätä yhteen valtavan suureen uudistukseen, jolla pyritään korjaamaan kaikki ongelmat yhdellä iskulla. Sen sijaan on parempi lähteä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmäämme askel kerrallaan.

Ensimmäinen ja itsestäänselvin korjaus olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikkiin työntekijöihin. Suomen ansiosidonnainen työttömyysturva on vain niillä työntekijöillä, jotka ovat maksaneet työttömyyskassan jäsenmaksun. Vapaaehtoisella työttömyyskassan jäsenmaksulla katetaan kuitenkin vain 5% ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista.

Loput 95% järjestelmän kuluista katetaan pakollisilla veroilla ja työttömyysvakuutusmaksuista. Ne, jotka eivät ole maksaneet työttömyyskassan jäsenyyttä, osallistuvat siis suurelta osin järjestelmän kustannuksiin, mutta eivät saa turvaa.

Ketkä jäävät sosiaaliturvan ulkopuolelle?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan “kassaan kuulumattomat ovat tyypilliseltä profiililtaan nuoria, epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä ja matalasti koulutettuja miehiä. Näillä palkansaajaryhmillä on selvästi suuri työttömyysriski.”

Erään työttömyyskassan johtajan kanssa käymässäni keskustelussa kuulin että he olivat tehneet kyselyn kassajäsenyydestä luopuneille. Kun kysyttiin syitä miksi jäsenyydestä oli luovuttu, niin yksi yleisimpiä syitä oli että kassan jäsenmaksuun ei ollut varaa. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä sulkee ulkopuolelleen, niitä jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Tämän epäkohdan korjaaminen pitäisi olla prioriteettilistalla aivan kärjessä.

Miksi tätä ei ole asiaa ei ole korjattu?

Ammattiliitot paketoivat oman jäsenyytensä saman alan työttömyyskassan jäsenyyteen, siten että kassan ja liiton välinen raja hämärtyy. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan yleisin syy kuulua ammattiliittoon oli “Haluan ansiosidonnaisen työttömyysturvan”. Tämä osoittaa että monet liittyvät ammattiliittoon väärästä syystä. Jos ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi automaattisesti kaikille, ammattiliitot menettäisivät ison osan jäsenistään.

Tämän takia ammattiliitot kuten SAK ja STTK ovat voimakkaasti vastustaneet yleistä ansioturvaa, vaikka se auttaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ammattiliittojen painostuksen vuoksi asia on vaikea myös monille poliitikoille. Harva poliitikko kehtaa sanoa suoraan, miksi eivät ole valmiita tekemään mitään asian korjaamiseksi, vaikka nykyjärjestelmä on äärimmäisen epäoikeudenmukainen. 

Aihetta käsiteltiin tällä viikolla myös Duunitori.fin järjestämässä vaalipaneelissa. Panelistina ollut keskustan Antti Kaikkonen ei ollut valmis tukemaan järjestelmän uudistamista. Perusteluja hän ei kuitenkaan halunnut kannalleen antaa.