Viime vuoden lopussa eduskunta hyväksyi alkoholilain uudistuksen. Uudistus koostui pienistä, mutta sinänsä tervetulleista alkoholisääntelyn kevennyksistä. Esimerkiksi Alkon monopoli rajattiin 5,5 prosenttia vahvempiin tuotteisiin, kaupassa myytävien tuotteiden valmistustaparajoite poistettiin ja anniskeluluvan ehtoja kevennettiin.
Yksi sääntelymuoto, johon ei tehty muutoksia, on alkoholin etämyyntiä koskeva lainsäädäntö. Etämyynti tarkoittaa käytännössä alkoholin ostamista toisessa EU-maassa toimivasta verkkokaupasta. Etämyynnissä myyjä järjestää toimituksen ostajalle ja on myös velvollinen varmistamaan, että kaikki verot maksetaan asianmukaisesti. Suomessa viranomaiset ovat vuosikaudet toimineet sen mukaisesti kuin että alkoholin etämyynti toisesta EU-maasta Suomeen olisi laitonta.
Alkoholilain uudistuksen yhteydessä hallituspuolueet sopivat, että etämyyntiä koskevaa lainsäädäntöä ei muuteta. Asian piti olla tällä selvä kunnes perustuslakivaliokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että mikään eduskunnan säätämä laki ei itse asiassa kiellä etämyyntiä. Viranomaiset olivat vain itse päättäneet toimia kuin se olisi kiellettyä. Perustuslakivaliokunta otti varsin perustellun kannan, että toiminta mikä ei ole lailla kiellettyä ei voi olla rangaistavaa. Tulli ei siis saisi puuttua etämyyntiin.
Kun huomattiin, että viranomaiset olivat mielivaltaisesti estäneet etämyynnin ilman minkään lain tuomaa oikeutusta, looginen ratkaisu olisi ollut etämyynnin salliminen. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävä on “selvittää alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista ja tehdä ehdotukset uusiksi säännöksiksi.” Siis uusiksi kielloiksi.
Etämyynnin kieltämisessä on kyse vain Alkon suojelemisesta
Ottaen huomioon, että alkoholi on addiktiota ja terveyshaittoja aiheuttava aine ja Suomessa terveydenhuolto kustannetaan julkisista varoista, on perusteltua pyrkiä sääntelemään alkoholihaittoja.
Suomessa alkoholihaittojen sääntelyyn käytetty keinovalikoima on hyvin laaja. Käytössä on mm. saatavuuden ajallinen rajoittaminen, valtion monopoli, markkinointirajoitukset ja korkeat verot. Osa näistä keinoista on tehokkaampia vähentämään alkoholihaittoja kuin toiset. Etämyynnin kieltäminen on näistä mahdollisesti tehottomin. Se ei rajoita ajankohtaa, milloin viinejä voidaan nauttia.
Vaikka viiniharrastaja ostaisi laatikollisen viiniä päihtyneenä, niin useiden päivien toimitusaika varmistaa sen, ettei hän pääse siitä samantien nauttimaan. Etämyynnin kieltäminen rajoittaa lähinnä minkälaisia viinejä viiniharrastajat voivat ostaa ja minkälaista liiketoimintaa on mahdollista harjoittaa.
Etämyyntikiellon kohdalla kyse ei siis ole alkoholihaittojen ehkäisystä vaan Alkon monopoliliiketoiminnan suojelemisesta. Kiellon kannattajat eivät pyri suojelemaan ulkomailta viinejä ostavia henkilöitä heidän omilta valinnoiltaan, vaan ohjaamaan heidän rahat valtion monopoliyhtiön tiskille.
Ruotsissa on Suomen lisäksi EU:n ainoa alkoholimonopoli. Vaikka Systembolagetin asema Ruotsissa on vielä paljon vahvempi kuin Alkon Suomessa, niin etämyynti on ollut asia, jota edes Ruotsissa ei ole katsottu tarpeelliseksi kieltää. Etämyynti kattaa vain yhden prosentin Ruotsin kokonaiskulutuksesta ja se keskittyy pääasiassa viineihin.
EU puolustaa suomalaisen kuluttajan etua
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän odotetaan julkaisevan mietintönsä lähiaikoina. Luvassa on uusi yritys kieltää etämyynti. Poliittinen tahto suojella Alkoa tuntuu olevan voimakkaampi kuin poliittinen tahto suojella kuluttajien etua.
Pelkästään Ranskassa arvioidaan olevan yli 100 000 viinin tuottajaa, joten Alko ei ikinä pysty tarjoamaan samanlaista valikoimaa kuin internetin kautta tapahtuva etämyynti. Lisäksi kilpailu pitää hinnat edullisena. Toisin kuin matkustajatuonnissa, etämyynnissä valmisteverot ovat samat kuin Suomesta ostettaessa, joten hintakilpailu on reilua ja tasapuolista.
Suomalaisten kuluttajien onneksi EU puolustaa myös heidän oikeuksiaan. EU:n sisämarkkinoiden perusajatukseen kuuluu tavaroiden vapaa liikkuvuus ja tuonnin määrällisten rajoitusten kielto on kirjattu unionin perussopimukseen. Siksi on varsin todennäköistä, että STM:n ehdottamat uudet kiellot kaatuvat myöhemmin EU-tuomioistuimessa.
On valitettavaa, että suomalaiset kuluttajat eivät voi luottaa siihen, että poliitikot puolustaisivat heidän etujaan. Paremman puutteessa on turvauduttava EU-tuomioistuimeen.
Editoitu 19.15 poistettu lause tullin toimitusten pysäyttämisestä.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Mikko Kiesiläinen
Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.
6 kommenttia artikkeliin Alkon selviytymistaistelun seuraava erä: etämyynti
Alko Oy asema on EU – perusteinen alkoholin haittojen minimointi.
Alko LOy ohjausvaikutus on jo nyt Eu – statuksen mukaisesti loppunut alentuneen myynnin takia.
Maan hallituksen on puretava Alko Oy monopoli samoilla spekseilla millä ko. monopoliasema on oikeutettuna ollut.
Etämyynti / etäosto kielto tahi esto on EU:n perussopimuksen vastainen vapaan liikkuvuuden oikeudeton toimenpide.
Kysymys on ; onko Suomi markkinatalousmaa vai ei ?
Mitä vähemmän veroja valtiolle mitä nopeammin hyvinvointivaltio kaatuu joka on liberalismin päätavoite.Vapaat globaaliset markkinat antaa mahdollisuuden maksaa verot sinne minne haluaa joka on internetin kauppan suurin markkinaetu.
Mitä enemmän jokainen suomalainen maksaa veroja sitä nopeammn me kaikki (= valtion määritelmä) pääsemme pois pahan ikeestä ja kaikki nirvanaan. Tämä on sosialistien tavoite mikä ei kovin todennüköiseltä kuullosta!
STM:n ehdotuksessa väitettiin näin Ruotsiin liittyen, josta itse yllätyin kovasti: ”Niin sanotun Visnapuu – tapauksen jälkeen Ruotsin hallituksessa on valmisteltu etämyynnin kieltävää lainsäädäntöä, mutta hallitus ei ole päässyt asiasta yksimielisyyteen ja asia on siirretty syksyyn vaalien jälkeiselle hallitukselle.”
Jutussa lukee:
”Toisin kuin matkustajatuonnissa, etämyynnissä valmisteverot ovat samat kuin Suomesta ostettaessa, joten hintakilpailu on reilua ja tasapuolista.”
Käytäntö on toki toisenlaista. En tiedä, moniko vaikkapa blogissa mainituista 100 000 ranskalaisesta viinintuottajasta tuntee blogissa linkitetyn Suomen valmisteverolainsäädännön, joka löytyy Finlexistä suomen kielellä. Mutta sellainen käsitys hajautuneesta etämyynnistä on, että Suomen valmisteverot olisi käytännössä suhteellisen helppo jättää maksamatta EU:n sisäisessä kaupassa, ja että asiaan liittyvä kiinnijäämisriski ei olisi kovin korkea. Ranskassa on alemmat arvonlisäverotasot kuin Suomessa, joten siltäkään osin hintakilpailu ei ole tasapuolista. Mitä arvokkaammista tuotteista puhutaan, sitä isompi merkitys nimenomaan arvonlisäverotuksella kokonaishinnassa on, koska valmisteverot määräytyvät vain alkoholipitoisuuden ja litramäärän perusteella, eivät tuotteen hinnan mukaan – toisin kuin arvonlisävero.