Blogit

Suomi-Venäjä-seura on edelleen poliittisessa suojeluksessa

Suomi-Venäjä-seura on edelleen poliittisessa suojeluksessa

Tieto Neuvostoliiton luhistumisesta ei ole ilmeisesti vielä saavuttanut opetus- ja kulttuuriministeriötä. Kylmän sodan aikaisen suomettuneen ilmapiirin vallitessa Suomen valtio päätyi osoittamaan kunnioitusta Neuvostoliitolle antamalla suhteettoman suuria määrärahoja Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle.

Esimerkiksi vuonna 1987 Suomi-Neuvostoliitto-Seura työllisti 50 henkeä, sai valtiolta 9 miljoonan markan määrärahan ja sai lahjoituksena Suomen valtiolta 39 miljoonan markan toimitilat Ruoholahdesta. Tämä avokätisyys ei luonnollisesti ulottunut muiden maiden ystävyysseuroihin.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen useimmat vastaavat suomettumisen muodot pikkuhiljaa katosivat vähin äänin, mutta tämä Neuvostoliiton ystävyysseuran muistaminen on säilynyt tähän päivään asti. Avustuksen saajan nimi on ainoastaan vaihtunut Suomi-Venäjä-Seuraksi.

Suomi-Venäjä-Seura saa edelleen yli 1,1 miljoonaa euroa joka vuosi. Tämä on yli puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonasta eurosta. Summa on 20 kertaa suurempi kuin keskimääräinen ystävyysseuroille jaettu avustus.

Mutta onhan Venäjä tavallista tärkeämpi naapuri

Vaikka Venäjä on tärkeä ja Suomessa asuu paljon venäjänkielisiä, opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies ei löytänyt perusteita SVS:n avustuksen nykyiselle mitoitukselle. Vuonna 2006 ystävyysseurojen rahoitusta meinattiin leikata ja selvitysmies ehdotti myös SVS:n rahoitukseen 40 % leikkausta. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan toteutettu.

Myöskään Venäjällä olevat suomensukuiset kansat eivät ainakaan ole peruste SVS:n jättiavustukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nimittäin aivan erillinen avustus suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä varten. Tätä rahoitetaan vuosittain 210 000 eurolla.

Vuonna 2008 opetusministeriö asetti työryhmän pohtimaan ystävyysseuroille jaettavien avustuksien määräytymisperusteista ja laatimaan sitä varten seuroja tasapuolisesti kohtelevat kriteerit. Työryhmän ohjeistuksessa kuitenkin erikseen mainittiin, että SVS:ään niitä ei tultaisi soveltamaan.

Jatkuuko Suomi-Venäjä-Seuran poliittinen suojelu?

Ystävyysseurojen liiton kokouksessa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevalta virkamieheltä oli kysytty miksi Suomi–Venäjä-seura saa puolet jaettavasta summasta. Vastaus oli lyhyt ja selvä: “päätös on poliittinen ja sillä on pitkät perinteet”.

Erikoiseksi suojelun tekee se, että 2000-luvulla opetus- ja kulttuuriministeriössä on ollut ministereitä kaikista suurista puolueista, mutta kukaan ei ole katsonut tarpeelliseksi koskea tähän suomettumisen reliikkiin.

Vuoden 2018 ystävyysseurojen rahoitus olisi suunnitelman mukaan pitänyt julkistaa jo viime kuussa, mutta jostain syystä päätösten tekeminen ja/tai julkistaminen on lykkääntynyt. Kun julkista raha jaetaan yhdistyksille, se pitäisi tehdä reilujen ja avoimien kriteerien pohjalta. Mielenkiintoista nähdä onko opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja kulttuuriministeri Sampo Terho sellainen kaksikko, joka uskaltaa uudistaa ystävyysseurojen avustusten jakoperiaatteita.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

15 kommenttia artikkeliin Suomi-Venäjä-seura on edelleen poliittisessa suojeluksessa

  1. Natalya sanoo:

    Yksi seuran tavoitteista on ”toteutamme rajat ylittäviä hankkeita”. Eikös tämä kuulosta vähän ikävältä?

  2. Hannu Haili sanoo:

    Törkeää touhua. Venäjä seuralle riittää korkeintaan summa, joka saadaan jakamalla jaettava raha ystävyysseurojen lukumäärällä.

  3. Vesa Partanen sanoo:

    Aika selvä todiste, että jotkin tahot näkevät Venäjän suoraan Neuvostoliiton uutena versiona. Puhutaan kyllä, että Venäjä on nykyään kapitalistinen, jne. mutta tosiasiassa eräänlaisena sosialismin toivona tai jatkumona sitä Suomessa pidetään.

  4. Harri Renkonen sanoo:

    Noissa seuroissa on poliittisia suojatyöpaikkoja ja jos leikkaat oppositiossa olevien puolueiden suojatyöpaikkoja, niin seuraavalla hallituskaudella entiset oppositiopuolueet leikkaavat sinun puolueesi suojatyöpaikkoja. Sampo Terhon poliittinen ura on käytännössä ohi, joten hänen asuntolainansa jäisi maksamatta, jos hän koskisi yhteenkään suojatyöpaikkaan.

  5. aatto kellman sanoo:

    Suomi-Venäjä seura ei vois saada Suomen valtion tukea. Toimikoon aivan omin avuin kerätyn rahoituksella.

  6. Juhani Nevala sanoo:

    Itse erosin jo seurasta kun huomasin sen ajautuvan samoihin liturgia-uomiin kuin NL:n aikana. On todella törkeää, että sitä edelleen tuetaan julkisista varoista poikkeuksellisen paljon. Herätys OKM, tämä asia on todella syytä nostaa poliittiseen keskusteluun ja selvittää ne taustat, mitkä siihen vaikuttavat.

  7. Ulf Fallenius sanoo:

    Suomen valtion tapa käyttää rahaa tulee myös tässä ilmi.

  8. Matti Kettunen sanoo:

    Seura on suojelupoliisin yksi työkaluista, jonka avulla pystytään harjoittamaan vakoilua. Ei valtio tietenkään lopeta tärkeää turvallisuusyksikköään.

  9. Katja diRivaldi sanoo:

    Liberaaleilla on käynyt pikku kömmähdys: ei kyse ole Suomi-Neuvostoliitto-seurasta, ja vaikka olisikin, mitä sitten?

    Venäjällä on hieno kansa ja loistava kulttuuri, josta suomalaisilla olisi paljon oppimista. Venäjän hallinto on sitten asia erikseen – ei tämä seura sitä tue, vaan venäläisyyttä.

    Ihmeellistä nillitystä tuo russofobia, joka muistuttaa jo uskontoa.

    1. Markus Waldenberg sanoo:

      Jaha, näin ne Venäjän trolliarmeijan rivisotilaat löysivät tämänkin jutun.

    2. Veepee sanoo:

      Tässä viestiketjussa on täysin oikein todettu ystävyysyhdistysten valtioavustusten epädemokraattinen jakoperusta josta en ole löytänyt mitään russofobian piirteitä. Jos se vaatimus on russofobiaa, että valtion tuki jaettaisiin oikeudenmukaisin perustein, niin sitten kaikki kritiikki on russofobiaa. Mutta suomifobiaa on sensijaan se, että Suomi-Venäjän tulisi tukea ”venäläisyyttä”, joka tänään tarkoittaisi kansanvälisen ihmisoikeusrikollisen Putinin nationalismipolitiikan tukemista. Jos tietäisin, että tuki päätyisi Navalny’n, Hodorkovskin tai muiden todellisten venäläispatrioottien tekemälle ystävyyslinjalle, niin fine!

  10. ksee sanoo:

    No, onhan Kekkoslovakian muistoseura kovastikin kätevä työkalu pitää yllä ”ystävällisiä” suhteita isännän suuntaan. Kun esim. entiset ministerit kierrähtävät sujuvasti SNS:n puheenjohtajuuden kautta påäministerin valtiosihteereiksi, niin tokihan meille ainoana Itämeren rantavaltioista joku Nordstream 2 on vain hallinnollinen lupa-asia, joka hoituu ELY-keskuksen tasolla…

    1. ksee sanoo:

      https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/suomi-venaja-seuran-lehti-trollaa/?shared=62636-6b3f4796-4

      ”90-luvulla Suomi-Venäjä-Seuralla oli raikas kausi ja monet tuttavani liittyivät siihen. Nyt he ovat pettyneinä eronneet tai eroamassa, koska seuran ex-puheenjohtaja Heikki Talvitie ja nykyinen puheenjohtaja Paula Lehtomäki ovat palauttaneet sen taas Kremlin käsikassaraksi ja kovaääniseksi. Ja me veronmaksajat maksamme tämänkin huvin.”

      1. Marko Klsonen sanoo:

        Hyväntahtoiset idiootit tekevät venäjän hallinnolle arvokasta työtä

  11. Ryssän karkottama jälkeläinen sanoo:

    Ei perkele, kankkulan kaivoon rahat menevät. Helpatan ryssän nuoleskelijat, mitä varten tälläistä roskaa tarvitaan?

Tietoa kirjoittajasta

Kiesiläinen Mikko

Mikko Kiesiläinen

Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.

single.php