Juuri julkistetun virkamiesraportin mukaan vain 10 % noin neljän miljardin yritystuista on perusteltuja. Arvio on optimistinen, sillä työryhmä laskee esimerkiksi kaikki Tekesin jakamat tuet yritysten uudistumista edistäviksi. Tämä näkemys edustaa selvästi ns. posiitivista ajattelua.
Mutta unohdetaan nämä edes mahdollisesti viisaat tuet tällä kertaa. Keskitytään siihen työryhmän mukaan haitalliseen 90 %:iin eli yli kolmeen ja puoleen miljardiin euroon.
Virkamiestyöryhmä laskee tukiin mukaan sekä suorat tuet että verotuet. Suora tuki on yritykselle annettavaa rahaa. Verotuki puolestaan tarkoittaa sitä, että tiettyjä yrityksiä tai toimialoja suositaan perimällä niiltä alempia veroja kuin muilta. Laskemalla mukaan alempien verokantojen vaikutukset työryhmä päätyy neljän miljardin summaan.
Tukiaisten määrä on jättiläismäinen. Silti hallituksen mielikuvitus ei puoliväliriihessä riittänyt yhdenkään tuen leikkaamiseen. Se oli hallituksen mielestä kovin vaikeaa ja kaikilla tuilla on puolustajansa. Yksimielisyys löytyi kuulemma niin pienistä asioista, ettei kannattanut leikata.
Tämä on yksinkertaisesti skandaali.
Samaan aikaan kun kansalaisia verotetaan äärimmäisen kireästi ja hyödyllisiä toimintoja leikataan, rahaa riittää hukattavaksi tukiaisiin miljardikaupalla.
Hallituksen mumina siitä, että verotusta ei haluttu kiristää, on täyttä kukkua. Sekä verotukia että suoria tukia olisi voitu leikata ja käyttää säästyneet rahat veronalennuksiin. Siis sellaisiin veronalennuksiin, jotka kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin ja yrityksiin tasapuolisesti eivätkä vain suosikkitoimialoihin. Näin verotus ei olisi kiristynyt, mutta tuhlaaminen olisi vähentynyt.
Tuissa ei nimittäin ole pahinta se, että rahaa siirtyy veronmaksajilta erityissuosiossa olevien yritysten omistajien taskuun. Sekin on tosin varmaan monesta veronmaksajasta vähän mälsää. Pahinta tuissa on se, että niillä kannustetaan kannattamattomaan liiketoimintaan.
Toisin sanoen yrityksille maksetaan siitä, että ne muuttavat arvokkaita panoksia vähäarvoisiksi tuotoksiksi. Yrityksen voitto on tuotosten arvon ja panosten arvon eli yrityksen kustannuksien erotus. Jos yritys ei tee voittoa, sen käyttämät panokset ovat tuotoksia arvokkaampia. Se siis tuhoaa arvokkaita panoksia muuttamalla nämä vähemmän arvokkaiksi tuotoksiksi.
Tällainen toiminta on luonnollisesti täysin järjetöntä ja ihmiskuntaa köyhdyttävää. Se ei myöskään ole markkinataloudessa mahdollista. Kannattamatonta yritystoimintaa ei voi jatkaa kovin pitkään. Paitsi siis jos valtio tulee kuvaan ja lahjoo yrityksen tukiaisilla jatkamaan varallisuuden tuhoamista.
Kehotan lukijaa ajatellemaan esimerkiksi yritystä, jonka liikeidea on muuttaa uusia autoja romuraudaksi. Markkinataloudessa tällä liikeidealla ei pitkälle pötkitä. Valtio voi kuitenkin muuttaa tilanteen tukemalla romurautatoimialaa riittävästi. Näin se voi mahdollistaa autojen tuhoamisteollisuuden kukoistuksen.
Aivan samanlaista varallisuuden tuhoamista edistetään Suomessa virkamiestyöryhmän mukaan miljardiluokkaa olevalla euromäärällä vuodessa.
Kuten sanottua, kysymyksessä on skandaali.
Editoitu 6.5.2017 klo 23.55. Lisätty allaoleva jälkikirjoitus.
J.K.
Jäin miettimään, kävikö jutusta tarpeeksi selvästi ilmi verotukien ja suorien tukien ero. Ei varmaankaan.
Verotuet johtavat hyvinvoinnin tuhoutumiseen siinä missä suoratkin tuet. Tuet ohjaavat yrityksiä tekemään vääriä hyödykkeitä. Yritysten pitäisi tuottaa niitä hyödykkeitä, jotka ovat ostajille kaikkein arvokkaimpia. Mutta verotuki ohjaa tuottamaan tämän sijasta hyödykkeitä, joiden verotus on alhainen. Hyvinvointia tuhoutuu kun kaikkein arvokkaimpien hyödykkeiden sijasta tuotetaan keveästi verotettuja.
Mutta verotuki ei mahdollista sellaisten hyödykkeiden tuotantoa, jotka eivät olisi ostajalle arvokkaampia kuin yrityksen kustannukset ilman veroja. Yllä esitetty autoesimerkki sopii siis paremmin suoraan tukeen kuin verotukeen.
Verotukeen sopivampi autoesimerkki olisi sellainen, jossa voidaa valmistaa kahdenlaisia autoja, hyviä ja huonoja. Niiden valmistus on yhtä kallista. Jos molempia verotetaan samalla tavalla, kukaan ei valmista huonoja autoja, koska kustannukset ovat samat mutta hyvien autojen hinta on korkeampi.
Mutta antamalla huonoille autoille sopiva verohelpotus, tuottajat voidaan saada valmistamaan huonoja autoja hyvien sijasta. Tämä on tietenkin yhtä järjetöntä haaskuuta kuin romurautaesimerkinkin.
On tärkeää myös huomata että verotuet ovat alennettuja veroja. Ne eivät siis ole valtion antamaa rahaa yrityksille. Valtio ainoastaan ottaa vähän vähemmän omistajien rahoja. Verotukirahat eivät siis mitenkään ”kuulu” valtiolle. Vähemmän verottaminen ei ole antamista. Tämä pitää ottaa huomioon verotuista puhuttaessa.
Missään ei siis ole miljardeja valtion omistamaa verotukirahaa, jonka valtio voi vain seurauksitta napata budjetin täytteeksi ja käyttää haluamaansa. Verotukien ongelma on se, että epätasainen verotus vääristää kannustimia. On myös oikein olla huolissaan siitä, että verotukien poistaminen olisi veronkorotus.
Siksi verotukien poistaminen pitää korvata sillä, että säästyneillä rahoilla alennetaan veroja yleisesti.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Heikki Pursiainen
Hallituksen jäsen
Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.
16 kommenttia artikkeliin Yritystuet ovat skandaali
Yritystuet pois turhat kelatuet pois ja sitten kaikki tämä hyysääminen työntekijöiden kohdalta pois. Puhumatta maksettu loma työnantajan velvollisuus hoitaa eläke ja ay liike maksut kyllä nyt täytyy avata Suomi kilpailulle varsinkin työvoiman suhteen ja kaikki kunnan ja valtion virat tarjouskilpailun kautta.
Jos suomi avattaisiin aidosti kilpailulle tarkoittaisi se aasialaisten erittäin kovatasoisen työntekijä- ja yrittäjäaineksen välitöntä vyöryä suomeen.
Pitkälle koulutetut kiinalais- intialais- vietnamilais- tms erittäin kovaan työhön ja olemattomaan yrittäjätuloon tottuneet uudet yrittäjät toimittaisivat suomalaiset virkaveljensä konkurssin kautta ulosottoon parissa vuodessa.
Tosin sitten saataisiin sitä kaivattua kilpailukykyä kun ei sitä oman yrittäjäkannan toimesta näytä syntyvän.
Arvelen kuitenkin että ihan tällaista kilpailun avaamista et tarkoittanut – vaan ”hyysäämisen lopettamisen” pitää koskea kaikkia muita vaan ei juuri sinua.
”Jos suomi avattaisiin aidosti kilpailulle tarkoittaisi se aasialaisten erittäin kovatasoisen työntekijä- ja yrittäjäaineksen välitöntä vyöryä suomeen. ”
Jotensakaan en usko että näin kävisi. Ainakin tähän asti maailman kaikki fiksut ihmiset ovat muuttaneet vaikkapa USA:han (joo Trumpin aikana vetovoima hiipunut ehkä) tai Kanadaan. Yhtä kaikki todellakin toivon kovatasoisen työntekijä- ja yrittäjäaineksen vyöryä Suomeen hoitamaan väestöpyramidin ja kesvävyysvajeen kuntoon. Tämä olisi todellinen lottovoitto kansantaloudelle ja suomalaisille. Nythän tänne tulee ainoastaan heikosti työllistyvää porukkaa hiukan lähempää.
Toimin aidosti kilpailuilla vientimarkkinoilla, kilpaillen ”aasialaisten erittäin kovatasoisen työntekijä- ja yrittäjäaineksen” kanssa. Hyvin menee siinä suunnassa, yrittämisen esteet ovat kotimaisia: Yritystuilla täysin vinoutettu T&K markkina(1), valtion suojelema ja liittojen toimeenpanema haitallinen sääntely(2) ja sosiaaliturvan kannustinloukut(3), noinn aluksi.
1:Iso osa osaavista tekijöistä on Tekesin suojatyöpaikoissa, jolloin markkinaehtoinen T&K ei saa tekijöitä. MArkkinaehtoinen T&K on tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa. Tähän olisi hyvä kannustin verottamalla vain yrityksestä nostettuja voittoja. Tämäkin olisi yritystuki, mutta tasapuolinen ja investointeja ja työllistämistä kannustava.
2: Demokratiassa sopimukset koskevat sopimusten osapuolia. Yritys ja sen työntekijät tietävät itse miten toiminta on tehokkainta järjestää.
3: Mm. tukien takaisinperinnän harkinta-ajan (joka on kuukausia, ja sinä aikana tukien saaja on ilman tuloja) tilapäistyöntekijöitä on lähes mahdoton saada. Yrittäjä ei saa työllistää edes perheenjäseniään ilman, että he menettävät sosiaaliturvansa. En ole mainostanut kuukausiin, jottei business kasva enempää, kuin tällä porukalla pystymme hoitamaan. Onko tässä Suomen kannalta jotain järkeä?
Sitten on vielä näitä maatalous-”yrittäjiä”.
Kuten Joensuun kartanon herran poika.
Maataloustukieliitti.
Oliskohan sen perheen varallisuus kuitenkin enimmäkseen tullut jostain muualta kuin maataloustukiaisista? Tietääkseni Nalle ei kannata nykyistä järjestelmää, mutta hänen tai hänen poikansa tila toimii sen järjestelmän puitteissa, joka tänne on luotu. Yksittäisen maatilan syyttäminen koko Eurooppaa koskevasta järjettömästä systeemistä on mitäpä muuta kuin kateutta ja luokkavihaa.
Buntan pojanpoikahan on ansainnut elantonsa uhkapelurina pokeripöydissä. Tuo Thomas W.
Onneksi kateutta, katkeruutta ja luokkavihaa lievittää se pieni mahdollisuus, että kuningatar Elisabeth menettää miljoonien puntien maataloustuet Brexitin myötä.
Hiukan kuitenkin kismittää edelleenkin, että EU:n budjetista noin 40% kuluu maataloustukiin. Ja sen päälle vielä kotikutoiset maataloustuet.
Kaikista selkeintä olisi, ettei olisi yritystukia, vaan yritysverotusta alennettaisiin/tasattaisiin tukia vastaavasti. Tällöin muutos olisi yrityskentän kokonaisuuden kannalta neutraali. On absurdi ajatus, että poliittinen ja sitten edelleen tukivirkamiesten ohjaus siitä, mihin yritysten tulisi suuntautua, olisi parempaa kuin yritysten itsensä tekemä suuntautuminen ilman tukia, mutta alemmilla verokannoilla.
Mielestäni verotuksen käyttäminen ohjauskeinona poliittisiin tavoitteisiin on kuitenkin ok. Mutta sen pitäisi olla neutraalia eri toimijoihin nähden. Eli esim. päästöjä passaa verottaa, mutta verotettakoon tasapuolisesti kaikkia verotettavan päästön aiheuttajia.
Kannattaa muistaa, että Suomi ei ole muusta maailmasta irrallinen alueensa. On paljon isoja teollisuudenaloja, joissa tukiaiset ovat maailmanlaajuinen käytäntö joita koitetaan rajoittaa. Tällaisessa tapauksessa tukemisen lopettaminen vain johtaa toiminnan siirtymisen muihin maihin.
Esimerkiksi telakkateollisuudessa kilpailevat maat käyttävät aika paljon tukia ja matkustajalauttaliikenteessä laivoja on jo ulosliputettu.
Rohkenen olla sitä mieltä, että sillä, minkä maan lipun alla Suomesta liikennöivät matkustajalautat seilaavat, ei ole juurikaan merkitystä Suomen valtion tai kansalaisten kannalta. Siis merkitystä siinä mielessä, että sitä pitää tukea, ettei ulosliputusta tapahdu. Miehistön osalta sillä toki on merkitystä, mutta en katso, että muun väestön velvoite olisi turvata miehistölle Suomen lipun jatkuvuus ko. aluksissa.
Huomattavaahan toki on, että uusien autojen muuttaminen romuraudaksi luo kuitenkin työpaikkoja. Jos katsotaan hallituksen tähänasteista toimintaa, työpaikkojen luominen ja pitäminen yritysmaailmassa on ollut kirkkain johtotähti, jonka eteen voidaan uhrata kaikki järki.
Matti on tyypilinen Suomalainen pelkää markkinataloutta ja voin lisätä että minua EI OLE koskaan hyysätty koska aina ollut yrittäjä.
Sinua ”hyysätään” kuule Ulf parhaillaan. Et sinä ole maksanut itse käyttämääsi infrastruktuuria, vain häviävän pienen murto-osan siitä. Yritystoimintasi – olettaen, että sitä Suomessa harjoitat – olisi mahdotonta ilman sitä.
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Kokoomuksen on vain tarjottava etuuksia äänestäjilleen tai tukijoilleen ja Kepu peesaa ja VERONMAKSAJAT maksaa koko lystin, joka jaetaan osinkoina yrityksille!
Toivottavasti tulee pian hallitus, joka lopettaa moisen rahanjaon!
Juuri näin Heikki. Et ottanut kantaa erinäisiin lainatakauksiin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Mitä mieltä olet niistä?
Huvituin olen kyllä tasan itse maksanut infrastruktuurin erilaisilla veroilla mitä minun yritys käyttää ,niin ei edes siihenkään tukea.