Mikä on Suomen suurin haaste?
Talouden instituutioilla on alttius sairastua systeemiseen skleroosioon. Oireet ilmenevät seuraavilla tavoilla: Organisaatiot kalkkeutuvat saavutettujen etuoikeuksien kapeaan ja lyhytnäköiseen puolustamiseen. Halutaan toimia vanhojen toimintamallien mukaan. Jäsenet jäykistyvät, mutta toisaalta saattavat vapista herkästi. Olemus voi vaikuttaa ilmeettömältä. Muutokset voivat levitä syvälle, jolloin mm. hengittäminen ja uusien ehdotuksien nieleminen vaikeutuvat. Alttius sairastumiseen on erityisen suuri silloin, kun menneisyyden näytöt ovat kiitoksen arvoiset.
Suomen suurin haaste on, miten Suomen talouden instituutiot onnistuvat välttämään tuollaisen vaanivan skleroosion, eli pysymään joustavina ja uudistumiskykyisenä, vaikka menneisyys on ylpeilyn aihe.
Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?
Suomen talouden instituutiot ovat vahvat ja viisautta täynnä. Tuolla voimalla ja viisaudelle instituutiot korjaavat itsensä muuttuvan ympäristön muutoksiin, jos vain sopivaa johtajuutta sattuisi olemaan tarjolla.
Minkä asian muuttaisit heti?
Suomen työmarkkinajärjestelmän pelisäännöt ja toimintamallit pitäisi korjata nopeasti monesta kohdasta ja monesta suunnasta. Vielä pikemmin poistaisin varainsiirtoveron ja korvaisin sen kiinteistöveron korotuksilla. Tämä lisäisi mm. dynamiikkaa työmarkkinoille.
Lisäksi korkeakouluihin pitäisi saada lukukausimaksut. Niiden maksamisen helpottamiseksi opintotukea tulisi korottaa hieman ja opintolainaa enemmän.
VIIKON VIERAS
Viikoittain vaihtuva vieras kertoo näkemyksensä Suomen tilasta ja tulevaisuudesta.
Tietoa kirjoittajasta
Mika Maliranta
Mika Maliranta on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtaja ja professori Jyväskylän yliopistossa. Maliranta oli myös Liberan ensimmäisen podcastin asiantuntijavieraana.
5 kommenttia artikkeliin Työmarkkinajärjestelmän pelisäännöt ja toimintamallit korjattava
Maliranta muistuttaa, kuten lukuisat muutkin asiasta kiinnostuneet, että työmarkkinajärjestelmään pitää saada muutoksia. Mutta hyvin harvat asiasta kiinnostuneet kertovat, mitä täsmälleen ottaen pitäisi tehdä ja mikä täsmälleen ottaen on ongelma; puhutaan paikallisesta sopimisesta ja työntekijöiden osallistumisesta ja kaikesta kivasta. Tarjoan seuraavan mielestäni näppärän tavan ongelman hahmottamiseksi: Taloustieteessä (neoklassisessa) ollaan varsin yhtä mieltä siitä, että monopoli on paha. Vinkki: Työmarkkinajärjestö on monopi.
Monopolipeli opettaa kiinteistökeinottelua. Kiinteistöveron korotus hillitsee sitä. Varainsiirtoveron poistaisi Maliranta. Tobin ei. Toisaalta City maksaa stamp dutyä, vaikka vastustaa EU:n rahoitustoimiveroa. Verot valtion maksettavaksi?
Yksityisillä yliopistoilla on lukukausimaksut. Valtion yliopistoon tulisi torttua tortun päälle, jos opiskelijat maksaisivat opettajansa palkan sekä tuloveroillaan että lukukausimaksuillaan.
Mutta työnantaja- ja -tekijäjärjestöjen di-/duo-polineuvotteluista pitäisi päästä hajautettuun sopimiseen (kunkin yrityksen sisällä), ainakin pk-sektorilla.
Tukiviidakot pois, paikallis sopiminen ja työpaikka voi olla myös yrittämistä ilman että kukaan siihen puuttuu ALV vero ainoastaan yli 100000 euron liikevaihdoista.Tämä olisi jo hyvä alku menestymiselle.
Menestyminen on nykyään ainakin nopean rahan tekeminen,ainakin rakennusfirmoissa,halpaa työvoimaa romaniasta,puolasta ym.Silti tilaajat (usein taloyhtiöt maksavat ihan älyttömiä hintoja julkisivu sekä putkiremonteista)Mutta tämähän on sitä Markkinataloutta ala Libera.
Milton Friedman,Siinä oli hyvä ja suuri opettaja,voi melkein verrata suureen johtajaan pohjois koreassa,aatteet eivät loppujen lopuksi eroa toisistaan.