Traktorimarssin päivänä on hyvä vähän miettiä maataloustukia. Paavo Arhinmäen taannoisen osinkolaskelman innoittamana päätin tehdä oman listani siitä, mitä muuta maataloustuilla voisi hankkia.
Maataloustukien kokonaismäärä on Helsingin Sanomien mukaan noin 2.7 miljardia. Luvut vaihtelevat vähän laskutavan mukaan, mutta kertaluokka on varmaankin oikea. Listan lähtökohdaksi on siis otettu HS:n luku.
Maataloustukiin käytetyillä varoilla voitaisiin:
1. Perustaa 4 uutta Helsingin yliopistoa
2. Antaa köyhimmälle 10 % kotitalouksista puolet lisää käytettävissä olevia tuloja.
3. Antaa 80 000 euroa vuodessa selvää rahaa jokaiselle maatalousyrittäjän kotitaloudelle.
4. Rakentaa 15 uutta lastensairaalaa joka vuosi.
5. Perustaa 150 000 uutta lasten kokopäiväistä päiväkotipaikkaa.
6. Hankkia Gerald Ford -luokan lentotukialus 4 vuodessa.
7. Maanpuolustusta voitaisiin kohentaa myös kaksinkertaistamalla puolustusbudjetti.
8. Hankkia puolentoista HUS-sairaanhoitopiirin verran lisää julkisia terveyspalveluja.
9. Hankkia köyhimmälle 10 % kotitaloudelle uusi hyvälaatuinen henkilöauto joka kolmas vuosi.
10. Jos oikein hulluttelemaan ryhdyttäisiin, voitaisiin kerätä 8 % vähemmän tuloveroa.
***
Laskelmat ovat viitteellisiä. Ne on kuvattu tässä.
1. HS:n mukaan Helsingin yliopiston budjetti on noin 700 miljoonaa.
2. Tilastokeskus: Kotitalouksia alimmassa tulodesiilissä 366 000, käytettävissä oleva tulo 15 117.
3. Tilastokeskus: maatalousyrittäjäkotitalouksia 32800.
4. MTV:n mukaan lastensairaalahankkeen budjetti on 175 000 000.
5. THL:n mukaan kokopäivähoidon päiväkustannus 73 euroa, karkea arvio päivistä 250 hoitopäivää vuodessa, arvio paikan vuosikustannuksesta siis 18 250.
6. Lentotukialuksen hinta tämän artikkelin mukaan 12.8 mrd dollaria
7. Puolustusministeriön hallinnonalan kokonaismeno noin 2.8 miljardia.
8. HUS-piirin kokonaismenot 1.8 mrd.
9. Henkilöauton hinta-arvio 20 000. Kohdan 1 mukaan kotitalouksia ryhmässä 366 000.
10. Veronmaksajien keskusliiton mukaan tuloverokertymä on 31.5 miljardia. 2.7 miljardia on tästä noin 8 %.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Heikki Pursiainen
Hallituksen jäsen
Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.
84 kommenttia artikkeliin Kymmenen vaihtoehtoista käyttöä maataloustuille
Voisiko myös kätilöille antaa jotain!
2,7 miljardin summassa oli HS:n uutisen mukaan mukana paitsi Maatalousviraston maataloustukia, myös eläkemenoja 620 miljoonan euron edestä. Lisäksi summassa oli mukana lomituskorvauksia 190 miljoonan euron edestä.
Eläkemenojen osalta on kyseenalaista, että onko siinä summassa ainakaan täysimääräisesti kyse maataloustuesta. Kyse on vanhojen veronmaksajien eläkkeistä, joita eikoinaan ei rahastoitu. Vastaava tilanne pätee merimies- ja yrittäjäeläkkeiden sekä valtioneläkkeiden kohdalla, joiden kaikkien osalta valtio eläkemenoja maksaa. Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke vuonna 2015 oli 423 euroa ja keskimääräinen merimieseläke 1390 euroa, ja keskimääräinen yrittäjäeläke 423 euroa. Valtio maksaa maatalousyrittäjien eläkkeitä, koska sitä varten kartutetut rahastot eivät kata menoja. Valtion osuus MyEL-menoista on talousarvion ennusteen mukaan tänä vuonna 78,6 %. Ellei eläkettä maksettaisi maatalousyrittäjien kohdalla maksettaisi tätä kautta, tilastoituisi osa eläkemenoista kansaneläkemenoina. Perusongelmana on se, että sekä maatalousyrittäjien että merimiesten että vlation omaa eläkerahaa on rahastoitu liian vähän ja sen tuottokaan ei ole riittänyt karruttamaan pääomia. Maatalousyrittäjien kohdalla yrittäjien määrä on laskenut vuosikymmenten ajan parin prosentin vuositahtia, mikä on tarkoittanut sitä, että eläkkeenmaksajien määrä on kutistunut kovaa vauhtia samaan aikaan kun eläkemenot ovat kasvaneet. Siinä kohtaa, kun eläkkeitä on alettu enemmän rahastoimaan, on maatalousyrittäjien määrä laskenut koko ajan alemmas. Eläkemaksutilannetta on jonkin verran sittemmin muuttanut se, kun apurahansaajista tehtiin myös maanviljelijöiden eläkejärjestelmän piiriin kuuluvia.
Epäsuoria maataloustukia on muitakin kuin eläketuet ja lomituskorvaukset.
Esimerkkeinä muun muassa sukupolvenvaihtotuki, luopumistuki, uuden yrittäjän tuki, investointituki, korkotuki, sähköveron huojennus, kiinteistöveron vapautus ja ennakkopoistojen mahdollisuudet kirjanpidossa.
Lisäksi viljelijät nostavat suurimman osan tuloistaan pääomatulona. Tästä tulosta ei kerry kunnan kassaan sentin senttiä. Kaupunkilaiset joutuvat sitten paikkaamaan maalaiskuntien budjetteja tukiaisilla, joilla kunnat maksavat viljelijöille kunnalliset palvelut.
Libera – tai kuka muu tahansa – tekisi jättimäisen palveluksen kansallemme, jos teettäisi ensimmäisen kerran EU-jäsenyytemme historiassa kattavan laskelman kaikista maataloustuista. Todellinen summa lienee lähempänä 4.000 kuin 3.000 miljoonaa euroa.
Kyllä noi maataloustuet on järjettömiä en tiedä mikä kepu noi on aikaansaanut..Huvittaa kun viljeliät puhuu esim mitä teurastamot maksaa lihasta,koskaan eivät muista mainita tukien osuudesta mitään .On järjetöntä että maksetaan paljo enenpi korvausta mitä koko tuotto maanviljelyllä.Miksi Ruotsi pärjää pekkällä Eu tuella ja voi kuskata tarvikkeita jopa suomeen.Jos ajatellaan että palkansaajia on noin 2.6 miljoonaa Ja maataloustuet 3000 miljoonaa plus 1000 miljoonaa tuensaajien eläkkeitäJokaine voi laskee kuin paljon työtätekevän ruokalasku on jo ennenkuin on edes kauppaan kerennyt
Laskelmat ovat kai viihteellisiä eikä suinkaan viitteellisiä, koska innoittajana on ollut Paavo Arhinmäki.
Ensiksi on huomautettava, että Unionin maksamia maataloustukia ei voi käyttää esitettyihin kohteisiin. Jatketaan kuitenkin leikkiä mitä 2,7 mrd:lla saa. Puolet asumistuista saisi tuolla maksuun ja elintarviketuotanto olisi Ukrainen vilja-aitan varassa.
Juurikin näin ja kuluttajalle ruoka maksaisi tuplat enemmän, jos sitä sitten enää mistään saisi. Miten sitten suut pantaisiin, kun nyt jo on jatkuva itku kun ruoka on muka kallista!
Täti, ruokaa voisi tuoda nykyistä edullisemmin ulkomailta.
Kalle, mistähän päin maailmaa haluaisit tuoda ruuan suomalaisille
Jonka tuottaa joku toinen tukia saava maanviljelijä…. Voi pyhä yksinkertaisuus
maatalous tuki järjestelmä suora tuki eulta sillä rahaa ei tulisi jos rahaa ei makseta maataloudelle huom maatalous tuotanto työllistää suoraan vain vähän mutta epä suoraa 300 000 suomalaita ja tätä lukua on vaikea korvata millään muulla toiminnalla eli työttömien määrä nousisi 700 000 sitä suomen kansan talous ei kestäisi maatalous työllisttää epä suorasti muummuassa kuljetus alaa akt elintarvike työntekijöitä sel yms sen sijaan että puhutaan suomalaisen maatalouden lopettamisesta pitäs puhua maatalouden sivu virtojen kehittämisestä mistä muuten alkas kertyä euroja valtion kassaan
Suomessa viljatonni hinnoitellaan maailmanmarkkinahinta vähennettynä rahtikuluilla, mutta tuontiviljaan on rahtikulut kuitenkin lisättävä. Haastava homma.
Eiköhän suut olisi avoinna ja kansakunnan keskipaino alkaisi lähestyä lääketieteellisesti toivottavaa tasoa.
Yli 60 prosenttia Suomen maataloustuista on kansallisia tukia.
Kansalliset tuet kiskotaan farmareille suoraan valtion budjetista ja nämä rahat voi Suomessa käyttää ihan mihin tarkoitukseen tahansa – vaikka lentotukialuksen ostamiseen.
Ruotsi pärjää aivan hyvin ilman kansallista maataloustukea, ja kaupoissa on jopa ruokaa! Jostain syystä tämä on Suomessa mahdotonta.
Ruotsin maatalous sijaitsee käytännöllisesti katsoen kaikki Suomea etelämpänä.
Ruotsin saamat suorat eu-tuet ovat isommat mitä on Suomessa, tuo on asia jonka monet tyynesti ohittavat ja keskittyvät vain kansallisiin tukiin.
Itse alustuksesta vain se että mitä virkaa on kymmenillä sairaaloilla jos ei ole varaa tai mahdollisuutta ruokkia kansaa. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä se paljonko rahaa kuluut jos kaikki ostetaan ulkoa kaikki elintarvikkeett, ei taida tukirahat moiseen riittää.
Yhden vuoden maataloustuilla saisi maailmalta varastoon viiden vuoden perusruoan.
perusruoka tarkoittaa tässä sitä mninimiannosta, jolla ihmninen tulee toimeen. Pihvit, katkaravut ja jugurtit on tietysti jätetty tästä laskusta pois. Joka tapauksessa maataloustuet yhdessä vuodessa ovat niin valtavat, että ruokaa saisi sillä summalla viideksi vuodeksi varastoon.
Todellisuudessa Suomella on jo ruokavarastot vielä pidemmäksi ajaksi 28 EU:n jäsenmasssa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaan Suomella ei edes ole omaa kansallista maataloutta eikä omaa kansallista ruokavarastoa.
Ruotsi onkin hyvä esimerkki. Omavaraisuus on jo alle 60%, mikä huolestuttaa maan olemattomia puolustusvoimia. Voimme käydä tuen tasosta keskustelua pitkään, mutta perusteet länsimaisessa ruuantuotannon tukemisessa ovat yhteiskuntapoliittisia ja strategisia, eivät niinkään markkinataloudellisia. Ilman eri puolilla tapahtuvaa ruuantuotannon tukemista (EU.n entinen CAP ja USA:n Farm Bill esimerkkeinä) ruuan raaka-aineiden hinnoissa olisi useita satoja prosentteja turbulenssia nykyisten maltillisten vaihtelujen sijaan. Tukemalla tuotantoa pidetään tuotantotaso muutaman prosentin yli kysynnän ja hinnat tuotantokustannusten tasossa tai vähän sen alle. Johtuen siis jatkuvasta pienestä ylituotannosta maksukykyisille markkinoille. Tästä seuraa tietysti se, ettei kehitysmaiden maatalous pääse kehittymään, heillä kun ei ole mahdollisuuksia tukea omaa tuotantoaan. Tästä poikkeuksena ovat Intia ja Kiina.
Pieni maa voi tietysti kuvitella ostavansa kaiken muualta, mutta miksi se sen tekisi, jos omia ylivoimatekijöitä riittää? Meillä on vettä, lyhyt mutta valoisa kasvukausi ja odotettavissaolevia hyötyjä ilmastonmuutoksesta. Ehkäpä olisi parempi ulkoistaa puolivillainen taloustutkimus ja ostaa se jostain paremmin osaavien yhteisöstä ?
Lopuksi vielä heitän pohdintaan kirjoittajalle kysymyksen, miksi saudien kannattaa tuottaa ruokansa itse, kun rehutkin on tuotettava Kaliforniasta?
http://www.theguardian.com/sustainable-business/2016/mar/08/saudi-arabia-alfalfa-california-drought-almarai
Myös Suomen viljelijät ostavat lähes kaiken valkuaisrehun Etelä-Amerikasta.
Laivat rahtaavat soijarehua Suomeen Argentiinasta ja Brasiliasta 150-200 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on valtava tappio kansantaloudelle ja palkansaajille, jotka maksavat soijarehun tuontikaupan tukiaisina farmareille.
Paras todiste maataloustukien vääränlaisesta kohdentumisesta on maatalousmaan hinta. Peltomaasta maksetaan hintaa, joka vastaa siitä saatavan sadon koko markkinahintaa. Missä muussa elinkeinossa tuontatovälineiden pääomakustannukset ylittävät liikevaihdon?
Maataloustuki ei ole maataloustuotannon tukea, se on tukea maanomistajille. Käytännössä maataloustuesta hyötyvät eniten kaupunkeihin muuttaneet entisten maanviljelijöiden perilliset, joille maataloustuille inflatoitu pellonvuokra tuottaa mukavan lisän tuloihin. Samalla keinotekoisen korkea maan arvo estää tehokkaasti tilakokojen kasvun ja tuotannon tehostumisen.
Maataloustuet ovat tosiaan ongelmallisia monessakin mielessä. Sekin on hyvin epäselvää, mitä niillä tavoitellaan. Yksi tavoite on ruoan hinnan halventaminen. Mutta tuotantotuki ei ole siihen ehkä erityisen hyvä väline, koska se alentaa myös viennin hintaa, jolloin maataloustuen hintahyödyistä osa valuu ulos. Mutta nykyinen maataloustuki on paljon monimutkaisempi. Sitä maksetaan esim. viherryttämisestä, kesantojen pitämisestä yms. ilmasto- ja ympäristöperusteisesta syystä, joihin markkinatalousehtoisesti ei muuten ryhdyttäisi, kasvinsuojeluaineiden käyttämisestä yms., jolla pyritään ehkäisemään mm. tuholaisten leviämistä ympäri maata, Itämeren suojelusta mm. valumavesien paremman hallinnan kautta yms. Maataloustuet ovat pirstoutuneet niin moniin ja pieniin osiin ja niin lukuisiin erilaisiin tavoitteisiin, että niiden kokonaisohjausvaikutuksia on hankala hahmottaa.
Suomessa peltomaan hinta on kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna.
Tämä on pertin merkillistä, koska tässäkin ketjussa väitetään, että Ruotsissa sadot ovat parempia ja maatilat paremmilla paikoilla Helsingin leveyspiirin eteläpuolella.
KVG Eu-tukien jakautuminen. Alkutuotanto saa vain 5%. Mitäs kaikkea esimerkiksi palvelualojen tuella saataisiin aikaiseksi? Mitäs saataisiin tehtyä työtäpelkäävien sosiaalituilla? Montako työtähaluavaa saataisiin työllistettyä? Siinäpä illaksi laskeskelemista.
Kai sitä jonkinlainen kansallinen omavaraisuus olisi maataloudessakin hyvä säilyttää. Mutta toki iso osa maataloudesta tuntuisi olevan maataloutta tavan vuoksi.
Mites sellainen, että jos tuet muutettaisiinkin määräperusteisista ansioperusteisiksi. Jokaista maatilan saamaa rehellistä.euroa kohti valtio maksaisi toisen, esim.? Lisäksi voisi olla jotain investontitukia pahimpien ympäristötuhojen poistamiseksi.
Nimenomaan, omavaraisuus on säilytettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että viljeltävissä olevat alat on pidettävä VILJELYKUNNOSSA. Omavaraisuus ei tarkoita ainoastaan sotia vaan myös muita maailman kriisejä. Ei tartte ku yks ydinvoimala keski-Saksassa posahtaa, tai vesialuueet,joista ammennetaan kasteluvettä saastua, näillä alueilla tuotetun elintarvike on terveysriski. Nämä erät tungetaan niihin maihin, joilla ei ole omaa tuotantoa. Peltoa ei siis siinävaiheessa ”tehdä”, kun on sille todellinen tarve. VILJELLYT PELLOT TULEE PITÄÄ VILJELTYNÄ, se on kansallinen etu.
Pellot voi hyvin lomauttaa kesannolle, mikä nielisi vain murto-osan nykyisistä tukiaisista.
Yli puolet pelloista voi Suomessa pistää lepäämään. Vuoroviljely olisi vain hyväksi peltomaalle. Toiseksi Suomessa ei saa ylisuurelta peltoalalta edes tarpeeksi ruista, joten leipomoiden on ostettava ruisjauho Puolasta, jotta asiakkaat saavat ruisleipää. Suomessa ei saa myöskään korkealaatuista vehnää, josta teollisuus voisi valmistaa makaronia ja spagettia. Tämäkin vehnä on ostettava ulkomailta.
Niin.. voihan senkin laskea, että jos ei makseta sairaanhoitomaksuja niin mitä niillä rahoilla saisi aikaan? Tai muut suuret yritykset, jotka saavat eu tukia yhtälailla kuin maatilat, mitä niillä rahoilla sais? Tai jätetään poliiseilta tai sairaanhoitajilta vuoden palkka maksamatta, mitä niillä sais?
Hyvä keino ajaa Suomen omavaraisuus alas ja saada lisää työttömiä ja täten vähentää kotimaista ostovoimaa! Velkaannutaanpa tästä vielä lisää ostamalla kaikki ruoka ja rehu ulkomailta! Loistava idea, maaseutuelinkeinoihin onkin aiemmin ollut niin paljon tunkua.
Niin tai jos ei maksettaisi ollenkaan yritystukia (1,5 miljardia) ja lopetettaisiin yritysten verotuet (3 miljardia) sekä poistettaisiin kokonaan yhteisövero (tuotto 4 miljardia) jäätäisiin 500 miljoonaa plussalle.
Ja sitten voisi siirtyä viron veromalliin, jossa yritysten tulos verotetaan vasta kun rahaa nostetaan ulos yrityksestä. Ja sitä (pääomatuloa) voisi verottaa tulona kuten palkkatuloakin, progressiivisella verolla.
Pääomatuloa ei pidä verottaa ollenkaan, koska se on epäoikeudenmukaista. Olkoon tilanne sellainen, että A ansaitsee 100 ja B ansaitsee 100 ja kumpaakin verotetaan 40%. A käyttää 60 namiin ja B käyttää 30 namiin, mutta ostaa 30:llä velkakirjoja, siis sijoittaa 30. Vuoden kuluttua B saa tuottoa 10% eli pääoman 30 ja 3. Jos tätä 3:sta ryhdytään verottamaan niin B maksaa enemmän veroja kuin A, vaikka ainoa ero heidän välillään on se, että A halusi kuluttaa välittömästi, kun taas B oli valmis myöhentämään kulutustaan. Pääomatulon verotus on sikamaista erityisesti kun ottaa huomioon, että B saattaa olla jonkin vähemmistöryhmän edustaja.
Pääomatulojen verottaminen voi olla myös epäoikeudenmukaista, mutta pääsääntöisesti se on vain järjen köyhyyttä.
Mielestäni epäoikeudenmukaisuus on myös järjen köyhyyttä.
Epäoikeudenmukaisuus on tunneperäistä. Toisen verinen vääryys on toiselle oikeudenmukaisuuden korkein muoto.
Joskus on selvää, että epäoikeudenmukaisuutta tapahtuu ihan sillä perusteella, että olennaisesti samanlaisia ihmisiä kohdellaan epäsymmetrisesti. Symmetrian rikkoutumiseen esimerkkilaskelmanikin perustui.
Olisiko parempi käyttää ilmaisua oikeudellisesti kestämätön?
Kun aloin lukemaan listaa, niin oletusarvona oli jotenkin, että rahat riittäisivät johonkin huikeaan. Vähän pannukakutti. Lentotukialuskin meni osamaksuille.
500€ per capita, josta iso osaa tulee Unionilta.
Joka me ensin maksetaan Unionille. Suomi on kuitenkin nettomaksaja.
Liberalla on ollut viimeaikoina enenevässä määrin erinäisiä huteja ellen sanoisi jopa epä-älyllisyyksiä kannanotoissaan. Minulle ei ihan aukene mitä vakavasti otettava ajatuspaja tällä hakee. Kaikki ymmärtävät ettei Suomessa kannata viljellä maata markkinaehtoisesti. Eli koko keskustelun ydin (Mavin tietojärjestelmäongelmien lisäksi) lienee kai siinä, haluammeko turvata jonkinasteisen omavaraisuuden elintarviketuotannossa vai emme. Siitä voi debatoida, mutta tämmöiset kirjoitukset on vähän helppoheikkien juttuja.
Helppo Heikki Pursiainen on myyrä, jonka tarkoituksena on tuhota Libera.
Näyttää tämä mystinen huoltovarmuus olevan vahvin argumentti sille, että maataloutta tulisi tukea miljardein ja taas miljardein. Huoltovarmuudella tarkoitetaan jonkinlaista ulkoista kriisiä, joka ehkäisee elintarvikkeiden tuonnin muualta. En vain keksi mitään sellaista kriisiä joka estäisi elintarvikkeiden tuonnin, mutta mahdollistaisi silti polttoaineiden ja energian saatavuuden jotta maataloutta voitaisiin harjoittaa. Huoltovarmuusargumentti ei siis ole mitenkään perusteltu.
Suomihan on oikeasti geopoliittisesti saari jos noin sotilastermein asiaan käydään. Kriisitilanteissa polttoaineen varmuusvarastojen käyttöä tultaisiin oikeasti säännöstelemään. Oikeasti tuolla Itämerellä ei paljoakaan tarvita epävarmuustekijöitä kun mukavuuslipun alle liputetut laivan jättävät tulemasta alueelle. Kyseessä ei tarvitse edes olla minkäänlainen oikea tilanne, pelkästään epävarmuustilanne nykyisessä markkinatilanteessa suuntaa nopeasti ulkomaiset alukse muualle. Turhia riskejä ei vaan ole varaa ottaa.
Peter, huoltovarmuuskeskustelu liittyy siihen halutaanko Suomessa tuottaa elintarvikkeita ja missä määrin. Siihen haluammeko kotimaisia elintarvikkeita liittyy tosin muitakin seikkoja kuin ”kriisi joka ehkäisisi elintarvikkeiden tuonnin”. Eli keskustelu pitäisi käydä, haluammeko kotimaista elintarviketuotantoa vai emme? Jos tulos on että haluamme, maataloustuet on aika triviaali seuraamus tästä päätöksestä. Tukien tasosta voi aina debatoida. Jos emme halua kotimaista elintarviketuotantoa emme tarvitse tukiakaan.
Unohdat kokonaan, että maanviljely tehostuu kun tukiaisia karsitaan.
Lento- ja bussifirmat ovat pystyneet pudottamaan kustannuksiaan jopa 60-80 prosenttia vaikka asiakkaiden palvelu on parantunut. Lentoliikenteen hoitaminen vuoden ja vuorokauden ympäri viiden mantereen väleillä on ehkä mutkikkaampaa ja vaativampaa kuin traktorilla ja puimurilla pyöriminen ympyrää neljä viikkoa vuodessa – jos viljatilasta puhuitaan.
Ja kyllä kai Suomessakin maksettaisiin jatkossakin niitä tukia, mitä EU:ssa on yhteisesti sovittu. Vain kansalliset suorat ja epäsuorat tuet joutavat pois. Eli 60 prosenttia nykyisistä tukiaisista.
Sinänsä erikoinen lista. Kirjoittajan taustoja/kirjoituksen päämäärään sen tarkemmin perehtymättä heräsi kuitenkin pari kysymystä.
Jokaisen verotus kevenisi 8%, onko se lopussaan kovin iso lovi jokaisen tuloissa..?
Millään nuista vaihtoehdoista ei ruokita kansaa: Ruoan hinta kaupassa nousee väistämättä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomi elää tuonti ruoan varassa, niin sekään ei ole enää halpaa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Ruokaa saa kaikista maista maailmalla, jos on rahaa.
Rahaa me saamme Suomessa lisää kun leikkaamme maataloustukia. Ruoan saanti ulkomailta ei ole kovin vaikeaa. On paljon vaikempaa hankkia esimerkiksi öljyä, kaasua tai sähköä ulkomailta. Ruokaa on tarjolla jo Itämeren satamakaupungeista Baltiasta, Tanskasta, Puolasta, Saksasta ja Ruotsista. Eikä kaukana ole Hollantikaan.
Elintarvikkeiden maailmankauppa ylitti FAO:n mukaan 400 miljardia dollaria vuodessa jo vuosituhannen alussa. Puolet oli kauppaa Länsi-Euroopan valtioiden välillä. On vaikea kuvitella, mikä romahduttaisi näin maasiivisen kaupallisen yhteistyön EU-maiden kesken. Ja jos romahduttaisi niin ruoka ei varmasti olisi enää päällimmäinen ongelma.
Ensiksi tulee mieleen hengitysilma ja sitten vesi mutta mikä vois olla kolmas?
Vaikka järjestelmää ei muutettaisikaan, on silti läpinäkyvyyden kannalta paikallaan yrittää laskea mitä se maksaa, jotta tiedetään mitä edes päätetään. Sama koskee mm. yleistä asevelvollisuutta ja eurojäsenyyttä. Kaiken kaikkiaan olisi kiinnostavaa yrittää hahmottaa, paljonko kaikki eri ulkoisen turvallisuuden perusteella tehdyt päätökset maksavat suomalaisille. Vaikka niitä ei muutettaisikaan, vaan todettaisiin vain että katsomme tämän välttämättömäksi koska turvallisuuspoliittinen ympäristö on turvallisuuspoliittinen ympäristö vaikka voissa paistaisi.
Kyllä se on katsottava sitä mihin suuntaan raha ylittää maan rajan,eli katsottava vähän pitemmälle
Maataloustukien lopettaminen ei poista EU-JÄSENMAKSUA mihinkään,ellei sitten erota.Mikä ehdotukseen kai myös sisältyy. Muuten menee laskelma uusiksi.Tuethan menee sitten muiden EU-maiden viljelijöille.Että ihan alakoulun laskentaa voisi liberopoppoo opetella.Tosin eihän tämän trollijutun tarkoituskaan ollut olla laskelma,vaan populistinen heitto,jota ette varmaan aio julkisesti korjata
Kyllä EU:n kanssa voidaan neuvotella diili jossa Suomen ”jäsenmaksu” laskee maataloustukien verran jos samalla maataloustuet Suomesta lakkautetaan. Ei siinä ole mitään ongelmaa, eikä sitä kukaan vastustaisi.
Kyllä niitä erikoisempiakin diilejä EU:ssa on tehty, esimerkiksi Suomen diili jolla Suomi saa maksaa enemmän kansallista maataloustukea kuin EU:n säännöt sallivat. Olisikin itseasiassa kiva tietää kuinka paljon persettä Suomi on EU:lle myynyt tämän ”oikeuden” saamiseksi, eli mistä kaikesta me maksetaan ekstraa jotta saadaan maksaa ekstraa jusseille. Kyllä sieltäkin varmaan jonkun miljardin verran saadaan lisää maataloustukien piilokustannuksia.
Viljelijt saisivat EU-tukensa, vaikka Suomen kansallinen maataloustuki lakkautettaisiin.
EU-tuki ja EU-jäsenmaksu jäisivät siis ennnalleen. Kansallinen tuki on päätetty Suomessa ja sillä ei ole mitään tekemistä EU-tuen kanssa. Kansallisen tuen poistaminen kuitenkin keventäisi palkansaajien kuormaa Suomessa.
mie en enää välitä, laitan pensselit juutuupisetään ja lähen kaupunkiin kulttuurin perään
https://www.youtube.com/watch?v=a_knRY8ue7Y
Miettikää hieman missä on ongelma. Viljelijä saa viljasta 150euroa 1000kg. Hän valvoo sen viljan kasvamista aamusta iltaan talvellakin. Kun se vilja on tehty leiväksi hinta on 3000-15000euroa 1000kg. Kaupan lìsäarvo on ottaa tavara vastaan, laittaa hyllylle ja ottaa raha. Kauppaa saa siis omasta työstä 1500-7500euroa tonni tekemättä juuri mitään.
Jos viljan hinta nousee 2-3 kertaiseksi, sillä ei ole juurikaan vaikutusta. Osuus on mitätön lopputuotteen hinnassa. Kaupan ahneus on se ongelma.
Kauppa ei voi toimia kuin maatalous toimii, eli jättää menonsa maksamatta ja laskuttaa loput veronmaksajalla. Siis, kaupan täytyy omalla myynnillään kattaa kustannukset.
Jos viljanhinta nousee 2-3 kertaiseksi, niin kauppa lisää tuon kustannuksen lopputuotteen hintaan.
Kauppa kyllä laskuttaa kulunsa ja käärii kohtuuttomat tuotot juuri tekemättä mitään. Käytännössä keskusliikkeet toimittavat verotusta, koska ihmiset eivät voi olla ostamatta ruokatarvikkeita. Kaupan kate on kohtuuton ja on tietysti hyvä keksimään erilaisia tekosyitä suurelle katteelle. Kauppiailla on luokkaa huikeat tulot.
Epäilemättä on raskasta vahtia kkunassa koko talvi viljan kasvamista.
Ja se vilja, jota viljelijä seuraa kesät ja talvet, käy kyllä leipomossa ennen pääsemistään kaupan hyllylle.
Niin että heti pitäisi tuet siirtää seuraaviin kohteisiin ja tämähän on se Suomen ongelma ylivelkaantumisessa.
Maatalouden osuus valtion budjetista on tällä vuosituhannella pudonnut n. 7.5% -> 5% osuuteen. Rahasumma on käytännössä sama kuin 15 vuotta sitten. Aika montaa muuta asiaa on inflaatio kohdellut toisin.
8% osuus tuloverotuksesta.
Elämme maatalouden viimeistä vuosisataa.
Jo ensi vuosikymmenellä keinoliha alkaa valtaamaan markkinoita tehottomalta perinteiseltä lihantuotannolta ja 2030-luvulla viimeisetkin pellot häviävät tuotannosta.
Tulevaisuuden liha ja kasvikset tuotetaan automatisoiduissa teollisuuslaitoksissa sähköenergian voimin. Geeniteknologian ja perinteisen jalostustekniikan avulla kehitetään aivan uusia ravintokasveja ja uutta lihaa.
Elämme maatalouden viimeistä vuosisataa, vain jos elämme ihmisten viimeistä vuosisataa.
En mielelläni lokeroi ihmisiä, mutta jos tuo laskelma ei ole viihteellinen kuten edellä spekuloitiin, tuntuu siltä että VTT elää juuri siinä Punavuoren kuplassa…
Joku kysyi ihan aiheellisesti, että mistä ruoka sitten tulisi… Jatkan tätä hiukan laittamalla ”vastakkain” maatalouden ja armeijan, noin niin kuin kriisin hallinnan näkökulmasta. Puolustusmenoja on helppo perustella nykyaikana kun Venäjä toimii miten toimii. Mutta mistäs se ruoka kriisioloissa tulisi sille tehokkaalle pelotteelle so. armeijalle, varsinkin jos liikenne(laiva)yhteydet ovat enemmän tai vähemmän poikki ?
Mistäs saadaan polttoainetta traktoreihin? Polttoaine tulee pääasiassa meriteitse.
Puusta saadaan puristettua.
Minä en ole noin 30 vuoteen ostanut mitään MTK-mafian elintarvikkeita, jos eettistä ulkomaista ruokaa on ollut saatavilla.
Maataloustukia on suurin osa kuntien valtionavuistakin.
Juu, ja Helsinki elättää muun Suomen, vaikka siellä ei ole vientiteollisuutta.
Mihin sitä teollisuutta kaupungissa oikein tarvittaisiin? Helsinkiläinen yritys ostaa raaka-aineet Afrikasta, tuotantokoneiston Kiinasta, kuljetuspalvelut Intiasta ja myy tuotteet USA:ssa. Välistä kääritään rahat muun Suomen elättämiseen.
Ja tosissaanko väität että tuo haamuyritys näyttää tuloksensa Helsingissä?
Ja kun oikein suggeroi itsensä, niin UPM ja Metsäbord tekevät tuloksensa Helsingissä ja siinä Helsinkiläiset elättävät muun Suomen. Hakeudu hoitoon!
http://www.iltasanomat.fi/verotiedot/
Miksi esim.lihatuotteiden pitää olla edullisia?Kansanterveyden ja eläinten hyvinvoinnin puolesta ne saisivatkin maksaa enemmän. Loppuisi tämä jäätävä lihatuotteiden ylensyönti. Miksi maidon pitää olla halpaa?Ei aikuinen ihminen tarvitse maitoa. Muissa eläinlajeissa maitoa juovat eläinlapset. Vähennetään tukia,nostetaan lihan ja maidon hintaa ja viedään loput tuet viljan ja kasvisten tuotantoon.
Punainen liha alkaa olla kullan hinnassa että en nyt sanoisi että halpaa .
Onpa typerä ajatus, että vaihtoehtoiskustannuksien mallinnusta ei ole samalla tehty vaan harkitsematon esitys. – Laskettavaa. On syytä puolustaa maatamme. Traktorimarssilla olikin ilahduttava määrä kauppiaiden järjestämiä uuden karheita ilmais-lainatraktoreita. – Olisi syytä verrata vaikkapa mitä saisi samalla rahalla, mikä on jaettu maailman pankkiirien pelastamiseksi omilta virheiltään, keinottelultakin. Olisiko sillä saanut jopa koko kansakuntamme pelastamiseksi keinottelulta jotai. Vaihtoehtoja, mitä me saamme arvoiksi, mikäli ”eu-byrokratialle” annamme kyytiä. Laskennalllisesti voimme saada ”vapauden” hinnalle arvoja. Löytyykö spesialistia muuntamaan tämän laskennan perusteeksi?
Voi Libera mitä populismia nyt suollat. Vaikkakin Suomessa tilakoot ovat parin vuosikymmenen aikana liki kolminkertaistuneet. Mutta kyse onkin sijoittajapohjaisesta maatalouden harjoittamisesta eikö mistään perheviljelmistä. Yksi kuuluisin sijoittajaveljelijä on Nalle W.
Perheviljelijät tarpovat suota. Maitotiloilla investoinnit vaativat noin miljoonan euron panostusta. Moniko muun alan PK-yrittäjä ryhtyy tällaiseen leikkiin ”rakkaudesta työhön”? Ja hei PK-yrittäjät nauttivat yritystukia, joita on pitkä kirjo niin kansallisista kuin EU-rahastoista.
Aivan oikein täällä jo kertaalleen todettiin, että maatalous työllistää maakunnissa välillisesti muita yrittäjiä. Useimmat maataloutta kyseenalaistavat eivät juurikaan käsitä mitä työ tiloilla on.
Elintarvikkeita voi tuoda maailmanääristä normaaliolosuhteissa, mutta miksi hukata tieto&taito, osaaminen ja koko elintarvikeklusteri, joka Suomessa on varsin korkealla tasolla?
Eihän siinä mitään, saahan näitä vertailla. Vertailukin osoittaa, että aika vähän löytyy järkevää vaihtoehtoista käyttöä maataloustuille. Mitä me tekisimme 4 uudella yliopistolla, kun samat ajatuspajat ovat nytkin sitä mieltä, että niitä on liikaa. Mihin me tarvittaisiin 15 uutta lastensairaalaa? Mistä niihin löytyisi henkilökunta? 150 000 päivähoitoyksikköä – onko meillä niin montaa päiväkoti-ikäistä lastakaan? Mihin me tarvitsisimme uuden lentotukialuksen joka neljäs vuosi, kun ei sellainen mahtuisi saaristossamme edes kääntymään? 10 %:lle uusi henkilöauto joka kolmas vuosi? Myypä tuo idea Vihreille! Paljon mieluummin minä käytän sen rahan suomalaisten työllistämiseen ruuan tuotannossa.
Suomalainen maatalous tuottaa Euroopan vaativimmissa olosuhteissa, maailman tarkimmin säädeltynä millä tahansa mittarilla mitattuna maailman laadukkaimpiin kuuluvia tuotteita, joista korvaukseksi tuottaja saa useidenkin tuotteiden osalta Euroopan alhaisimpaan kuuluvan hinnan. Viljoissa ja öljykasveissa tuottajahintamme on koko 2000-luvun olleet EU:n alhaisimpia. Sianlihasta on valta osan ajasta maksettu pienempää hintaa kuin Saksassa. Tuskinpa näitä tuotteita Suomeen nykyistä halvemmalla myytäisiin sittenkään, jos luopuisimme omasta tuotannostamme. Silloin täällä vallitsisivat myyjän markkinat.
Suomessa syödyn ruuan kotimaisuusaste on LUKEn selvitysten mukaan noin 75 %. Tuontineljännes koostuu tuodusta ruuasta ja kotimaisten elintarvikkeiden valmistukseen tarvittavista tuontipanoksista. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti on noin 7 mrd. €. Tuohon suhteutettuna puolitoista miljardia kansallisia tukia ei ole kovinkaan paljon. Mihin kohdennettuna ne tuottaisivat kansantalouteemme enemmän hyvinvointia? Lentotukialuksiin vai uusiin henkilöautoihin?
Mutta saahan näitä vertailla, ei siinä mitään. Seuraavaksi voisi myös laskea, monetko lastenrattaat saisi vuosittain maksettavalla työmarkkinatuella ja montako F 35 -hävittäjää saisi asumistuilla.
Kansallisen tuen määrä oli vuonna 2016 321,7 miljoonaa; Suomi maksaa EY maksuja joista saadaan takaisn maataloustukena iso määrä mikä muuten saattaisi jäädä muiden jäsenvaltioiden eduksi.
Mitäs näillä saatais?
-Työttömyyspäiväraha
-Ansiopäiväraha
-Peruspäiväraha
-Työmarkkinatuki
-Asumistuki
-Toimeentulotuki
-Kotoutumistuki
-Äitiysavustus
-Äitiysraha
-Isyysraha
-Erityisäitiysraha
-Vanhempainraha
-Isäkuukausi
-Lapsilisää
-Kotihoidon tuki
-Yksityisen hoidon tuki
-Osittainen hoitoraha
-Elatustuki
-Adoptiotuki
-Opintoraha
-Opintotuen asumislisä
-Koulumatkatuki
-Ateriatuki
-Aikuiskoulutustuki
-Opintolainan korkoavustus
-Kansaneläke
-Vanhuuseläke
-Työkyvyttömyyseläke
-Työttömyyseläke
-Takuueläke
-Eläkettä saavan hoitotuki
-Eläkkeensaajan Lapsikorotus
-Rintamalisä
-Eläkkeensaajan asumistuki
-Sotilasavustuksen perusavustus
-Sotilasavustuksen asumisavustus
-Asevelvollisen elatusmaksut asepalveluksen aikana
-Erityisavustus asevelvollisen omaisille
-Yleinen asumistuki
-Sairauspäiväraha
-Sairaanhoitokorvaukset
-Hammashoitokorvaukset
-Rintamaveteraanien ja miinanraivaajien hammashoito
-Lääkekorvaukset
-Matkakorvaukset
-Erityishoitoraha
-Tilapäinen hoitovapa
-Ruokavaliokorvaus
-Alle 16-vuotiaan vammaistuki
-16 vuotta täyttäneen vammaistuki
-Eläkettä saavan hoitotuki
-Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu
-Kuntoutusraha
-Sairauspäiväraha
-Nuoren kuntoutusraha
-Kuntoutuksesta aiheuvia matkakustannukset
-Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
-Ammatillinen kuntoutus
-Harkinnanvarainen kuntoutus
-Leskeneläkkeen alkueläke
-Leskeneläke
-Jatkoeläke
-Lapseneläke
Maataloustuet
Entä sitten jos ruoan saatavuus kansainvälisillä markkinoilla heikkenee, tai kulkuyhteydet estetään? Mistä sitten saamme ruokaa 6 miljoonalle, kun ennen kansalaissotaa sitä ei saatu silloiselle puolta pienemmällekään? Tosin sitä vielä oli, mutta ei kaikille.
Ruotsi pärjää ilman kansallisia tukia, mutta Ruotsin keskeinen tuotantoalue on etelämpänä. Osa tuotantosuunnista on kyllä näivettynyt (mutta sehän ei Pursiaista haittaa). Mutta kyllä Ruotsillakin olisi vaikeuksia kansainvälisen ruokakriisin sattuessa.
Vedottaneen siihen, että maatalous on nykyiselläänkin tuontipanosten varassa. Jos näitä ei saada tulee notkahdus. Jää aina jotain, mistä kehitellä korvikepanoksia. Maajussi on hyvä improvisoimaan, kuten vimme sota-aikanakin. Mutta, jos elinkeino kuolee, konstit olisi polkaistava tyhjästä.
Oletan, että puhdasoppinen Pursiainen lopettaisi myös EU:n maataloustuet! Jos ei, niin miksei.
Ilman tukia, jäisikö Suomeen maataloutta? Sian- ja broilerintuotanto olisi tietenkin mahdollista tuontirehuin. Nämä eläimet tarvitsevat kuitenkin lämpöä ja lämmityskausi on pitkä. Rehun kuljetus on kuitekin kalliimpaa, kuin tuotteiden. Minne lanta laitettaisiin?
Ekologiset vaikutukset, niiden arviointi on vaikeaa. Euroopan, vuoristoa ja tundraa lukuunottamatta, luonto kestää viljelyä sittenkin suht hyvin. Jos painopiste siirtyy entisestään Etelä-Amerikkaan, on tämä ja monet muutkin alueet herkempi eroosiolle, jotkut taas kuivuudelle ja suolaantumiselle.
Entä haluavatko suomalaiset tukea maataloutta. Eivät kaupantiskillä useinkaan. Mutta tuettuna se voi säilyttää asemia. Tähän asti kansan tuki on ollut. Suomalainen maataloustuote on objektiivisin mittarein puhtaampaa, kuin vaikka Keski-Euroopassa (salmonella, raakamaidon hygieniaindikaattorit esim). Skandinavian maat ja Islanti painivat samassa luokassa.
Maataloutta tukevat sellaisetkin maat, jossa olosuhteet ovat hyvät (EU, USA).
Onko Pursiaisella jokin oma visio? Jäisikö Suomeen maataloutta, jos tuet todella lopetettaisiin?
2.7 miljardilla elättäisi 50000 maahanmuuttajaa noin vuoden ajan? Jos näin vapaasti ”rasistinen” ajatus sallitaan.
Sinänsä mielenkiintoinen kirjoitus ja asia on koko EU-alueella haastava. Samankalaista tarkastelua laajentamalla voidaan tietysti arvioida miltei minkä hyvänsä toiminnon mielekkyyttä. Esimerkiksi hammasterveydenhuolto on lähtökohtaisesti valtava kansantaloudellinen kustannus. Kymmenesosa nykyisistä hammaslääkäreistä ja hammasteknikoista riittäisi, kun vaurioituneet hampaat poistettaisiin heti alkuvaiheessa. Pelkillä ikenilläkin pystyy kyllä syömään varsinkin velliä ja keittoja,
No ei sentään 3miljardii plus eläkkeet