Kuka on kurjistanut Kreikkaa?

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan Kreikan talouden kurjistaminen pitää lopettaa. Hänen mielestään epäinhimillinen leikkausohjelma on tuhonnut talouskasvun ja kasvattanut valtion velan kestämättömälle tasolle.

Arhinmäen puheet pitänee ymmärtää siten, että ilman ns. kurjistamista Kreikalla menisi hyvin; talous kasvaisi ja velkasuhde supistuisi. Voiko näin todellakin olla? Jos valitsemme inhimillisen ja pehmeän talouspolitiikan kovan ja kurjistavan politiikan sijaan, aukeaako todellakin taloudellisin hyvinvoinnin loputon kasvu-ura?

Voi ainakin kysyä, mitä Kreikan kurjistaminen oikein tarkoittaa. Jos katsotaan Kreikan vaihtotasetta, selviää, että aina tähän päivään asti Kreikka on elänyt velaksi – korot ja lyhennykset on maksettu uudella velalla. Ennen finanssikriisiä 2007 – 2008 Kreikan kansantalouden alijäämä oli lähes 15 prosenttia BKT:sta ja vielä viime vuonnakin vaihtotase oli alijäämäinen. Millaista kurjistamista on se, että koko ajan otetaan uuttaa velkaa?

Kreikan julkinen sektori oli sekin vielä viime vuonna alijäämäinen (2.5 % suhteessa bruttokansatuotteeseen), jos kohta ns. perusjäämä (alijäämä miinus korkomaksut) oli lievästi positiivinen. Mutta pahimmillaan alijäämä oli 15 prosenttia (perusjäämä 10 %) suhteessa bruttokansatuotteeseen.

Kreikan talous kasvoi ennen finanssikriisiä Irlannin jälkeen toiseksi nopeimmin Euroopassa, keskimäärin lähes neljä prosenttia vuodessa. Vaikka kriisi onkin kohdellut kaltoin Kreikan BKT-numeroita, on BKT:n taso ennen rahaliittoa vallinneeseen tasoon verrattuna korkeampi kuin esimerkiksi Italiassa. Päinvastoin kuin Irlannissa, Kreikan kasvun taustalla oli vain ja ainoastaan kulutuksen kasvu. Investoinnit ja vienti ovat polkeneet paikallaan.

Kukaan ei varmaan ole kuullut mistään kreikkalaisesta ”high tech” – tuotteesta. Eikä ihme. Kuvaavaa on, että ns. ”high tech” -teollisuuden osuus Kreikassa oli OECD:n STAN – tietokannan mukaan vuosikymmen vaihteessa vain 0.5 % siinä missä Suomen luku oli 5.5 %. Vastaavasti tutkimus ja tuotekehitysmenojen suhde ”high tech” -toimialojen arvonlisään oli Suomessa noin 30 %, mutta Kreikassa 8 %. Usein käytetyssä tuotannon monimuotoisuuden indeksissä (Economic Complexitiy Index) Kreikan sijoitus Euroopan Unionin huonoin, se on reilusti jopa Ukrainan jäljessä. Siinä missä Suomen indeksiluku on 1.4, Kreikan arvo on 0.2.

Kun katselee näitä lukuja, ei voi olla epäuskoisena kysymättä, miten Kreikan tilanteen voi pelastaa uusi panostus julkiseen kulutukseen. Sillä siitä ainakin Syrizan ohjelmassa on kyse. Kreikan uusi hallitus on tähän asti ollut hiiren hiljaa viennin ja investointien elvyttämisestä, vaikka hallitus on muutoin kunnostautunut verbaalisen ilmaisun saralla.

Tätä taustaa vasten tuntuu jotenkin vastuuttomalta, että ulkomaiset ”asiantuntijat” ja poliitikot saarnaavat Kreikalle samaa elvytysmantraa kuin omissa kotimaissaan. Jo puhuminen kurjistamisesta on uskomattoman tekopyhää. Tähän mennessä on vain hidastettu Kreikan velkaantumisvauhtia. Sitä paitsi Kreikan taloudessa oli kaiken järjen mukaan harvinaisen suuri velkakupla, jonka oli pakko jossain vaiheessa puhjeta. Olisiko kuplan puhkeaminen pitänyt jotenkin estää? Toki se olisi ollut mahdollista, jos ulkomaat olisivat suostuneet maksamaan Kreikalle vuosittain 20 miljardia euroa tulonsiirtoja (EU:lta jo muutoin tulevien tulonsiirtojen lisäksi). Mutta mitä järkeä siinä olisi ollut?

Samaan hengenvetoon voi kysyä, mitä järkeä on tyrkyttää Kreikalle velkojen anteeksiantoa? Maailmalta löytyy kymmenittäin maita, jotka ovat hoitaneet taloutensa kelvottomasti, miksi niistä vain Kreikka pitää ”pelastaa”? Onhan meillä esimerkiksi Venezulela, jossa on viimeiset viisitoista vuotta harjoitettu elvytystä oikein isolla kädellä. Edessä on tosin täydellinen konkurssi, mutta se on varmaan ulkovaltojen ja vihamielisten markkinavoimien syytä. Venezuela on tietenkin yksittäistapaus, mutta olisi joskus kiva kuulla yksikin esimerkki maasta, joka on päässyt vakaan kasvun uralle pelkästään pudottamalla rahaa helikopterista. Yksikin esimerkki riittää, eikä helikopterin merkillä ole väliä.